Tuolileikki ja apupöytä

Tästä lähtee liikenteeseen sisustusaiheisten juttujen sarja Villa Osmankäämissä. Rakennusaikaiset halki-poikki-ja-pinoon jutut tulevat jäämään vähemmälle, mutta tarkoitus on kirjoittaa enemmän kokemuksista passiivitalossa asumisesta eli energiankulutuksesta, taloautomaatiosta, valaistuksen toimivuudesta sekä näiden osalta tehtyjen valintojen toimivuudesta. Mutta nyt sitä sisustamista.

Pienellä lähdetään liikenteeseen, eli esittelyssä apupöytä ja yksi tulevan ruokapöydän tuoleista (toistaiseksi vielä se ainut hankituista).

Sekä pöytä, että tuoli ovat käytettyjä ja vaativat molemmat jonkin verran restaurointia. Pirkka-tuolin rouva osti työkaveriltaan ja pöytä taas on mummin jäämistöstä (terveisiä sinne pilven reunalle!) meille kulkeutunut. Pöytä on valmistettu kokonaan massiivikoivusta ja lakattu vähintäänkin riittävän monella kerroksella kiiltävää lakkaa. Nykyinen ruokapöytä on samaa muotokieltä ja materiaalia kuin tuo apupöytä, joten niiden ”tuunaaminen” saman näköisiksi olisi jossain kohtaa vuorossa. Nyt ruokapöytä (mummilta saatu sekin) on käsitelty Osmo Colorin vahalla, värisävynä 1:1 sekoitettu pähkinä- ja kirsikka eli punertava, joka taas ei sovi oikein mitenkään Villa Osmankäämin värisävyihin. Pirkka-tuolissa on oikeastaan vähän sama ongelma – istuinosan sekä selkänojan punertava sävy pitäisi vaihtaa joksikin muuksi. Hiomapaperille tulee siis käyttöä.

Sisustusrintamalla asiat ovat edenneet myös muuten. Tänään sovittiin Lillehammerin Johannan kanssa, että käydään maanantaina ennen Sonisphereen ja Metallican Black-levyn tunnelmiin siirtymistä noukkimassa mukaan verhokangasmalleja, joita Johanna, Minna ja Mimmu ovat meille valinneet. Vielä pitäisi kyllä ennen verhojen päättämistä asentaa ne verhokiskot.

Pihahommat alkuun

Asko päräytti Fiestallaan paikalle aamulla klo 9 ja pienen kierroksen ja suunnittelun jälkeen aloitettiin pengerrysten teko louheesta ja etupihan istutusalueen täyttö tiluksille läjitetyllä maa-aineksella.

Pihalta löytyi tänään uusi asukki – vaskitsa, joka luikerteli kuitenkin jonnekin piiloon Askon kaivinkoneen melua ja tärinää. Kuvan ehdin kuitenkin ottaa.

Etupihan istutusalueelle tulee näillä näkymin kolme kirsikkapuuta (lajike on vielä valitsematta), jotka ympäröidään hakkeella sekä todennäköisesti salaoja- tai hiekoitussepelillä tai jollain muulla hienolla kiviaineksella, joka muotoillaan ja kuvioidaan sitten jotenkin ja jollain välineillä. Tavoitteena siis japanilaistyylinen puutarha, johon istutuksia tehdään vain rajatuille alueille ja harkiten. Pengerryksien väliin tulee mehikasveja, köynnöksiä ja kuvissa näkyvät isommat kolot pengerryksissä täytetään pienemmillä kivillä/louheella. Pellon reunan korkeampaan pengerrykseen laitetaan kasvamaan villiviiniä. Suunnitelmat ovat tässä (ensin minun, jälkimmäinen rouvan tekemänä – arvatkaa kumpi meistä on insinööri… 🙂 ):

Istutukset tulevat siis tuohon rajatulle istutusalueelle etupihalle, kaikkialle muualle laitetaan nurmikkoa ja hyvin harkitusti valikoituja puita. Ja ennen kuin kukaan ehtii kysymään, niin tuo sininen kehys molemmissa suunnitelmissa on oja, joka on pakko kaivaa ohjaamaan pintavesiä ja estämään niiden pääsy rakennuksien seinustoille.

Tästä jatketaan huomenna. Tavoitteena on, että mullat saadaan tilata vielä ennen juhannusta. Kesälomaksi (heinäkuussa) on sitten suunnitteilla vuokrata Avantin pienoistraktori ja levitellä mullat niille varatuille alueille.

Melkein sukua julkkikselle – 15 minutes of fame

Tässä kohtaa pitää kiittää kaikkia projektiamme seuranneita ja tätä blogia lukeneita sekä kommentoineita – Villa Osmankäämi on Cisionin torstaina julkaisemalla Rakennusblogien TOP10-listalla Suomessa toukokuussa 2012 sijalla 5. Kiitos!

Tämän johdosta eilen ja tänään on blogin statistiikassa ollut melkoinen harppaus näyttökertojen määrissä ylöspäin ja piirrustus-sivulla onkin käynyt melkoinen vilske. Toivottavasti esim. Ilta-Sanomien artikkelin kautta tänne löytäneet uudet lukijat ehtivät piipahtaa myös Team Osmankäämi -sivulla – sieltä löytyvät ne tahot, joiden kanssa tätä projektia on viety eteenpäin.

Ja vaikka meillä podetaan vielä(kin) sitä muuton jälkeistä raksakrapulaa, niin tapahtuu sitä vihdoin ja viimein meilläkin jotain: huomenna alkaa pihahommat ja Asko tulee siirtelemään louhetta paikoilleen heti aamusta. Välitilojen lasit on asennettuna kodinhoitohuoneeseen sekä keittiöön ja Domuksen onnistui vihdoin ja viimein toimittaa yhdestä kodinhoitohuoneen vetolaatikosta puuttumaan jäänyt etulevy eilen postitse perille. Huomenna siis luvassa pientä asennushommaa muiden askareiden lisäksi. Saisikohan sitä otettua muutaman kuvankin taas? Lähitulevaisuudessa on tarkoitus kirjoittaa tarkemmin talotekniikasta ja sen käytöstä EBTS-taloautomaatiojärjestelmän avulla, sähkön kulutuksesta sekä ensimmäisen kuukauden aikana kertyneistä käyttö- ja asumiskokemuksista – ainakin LVI-koneeseen asennettu jäähdytyspiiri on aivan loistava!

Nyt sitten jännitetään, että tuleeko nallekarhu kylään yöllä.

Seinän täytettä

Rouva vietti syntymäpäiviään viime viikolla ja lahjaksi hankin seinälle laitettavaksi tämmöisen.

Posti kiikutti paketin perille tänään ja kehykset pitäisi hommata vielä jostain.

Ja miksi Rooma? Sinne suuntautui ensimmäinen yhteinen matkamme silloin aikoinaan.

Krapula – dagen efter

Nyt on ollut aivan selkeä raksakrapula viimeiset pari viikkoa vallallaan. Oikein perinteinen dagen efter -meininki; väsyttää, huono olo, sokerit alhaalla, ruoka ei maistu ja mieli tekisi vain pysyä sängyssä ja odottaa aikaa parempaa… Tämä on tehnyt sen, että muuttolaatikot pysyvät purkamatta ja talo ei valmistu kuvauskuntoon oikein millään.

Muutaman listan maalailin viime viikolla ja vielä pitäisi muutama käsitellä. Pihatöitä olen suunnitellut aloittavani jo monena päivänä, mutta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tekemätön vai miten se menikään.. Tekemättömien töiden lista on pitkä kuin arkipyhän jälkeinen perjantai töissä. Ehkä se tästä vielä. Ensi viikolla.

Tänään kuitenkin unohdamme talolla olevat tekemättömät työt ja suuntaamme appivanhempien avuksi Kaakonkulmalle. Viikonlopun urakkana purkaa piippu sekä takka. Tarkoittaa siis n. 3000 kg tiiliä kannettavana. Onneksi tätä on treenattu jo paljon, joten taitaa olla ns. helppo keikka.

Monessa blogissa on kerrottu pihasuunnitelmista ja myös niiden edistymisestä. Osmankäämin piha tulee olemaan helppohoitoinen, käytännöllinen ja vähäkukkainen. Kirsikkapuita, hortensioita, rodoja yläpihalle, metsäköynnöksiä, erilaisia heiniä kivikkoon, muutama pioni sekä mahdollisesti muutama jalokärhö.. Siinäpä ne. Hyötypuutarhapuolelle haluaisin keltaluumua, valkea kuulas -omenapuun sekä mahdolliesti pari karviaista.. Sitten joskus teen kasvihuoneen. Jos jaksan.

Nyt kaikille oikein mukavaa viikonloppua!

Kuvia ajalta ennen muuttoa

Muutama kuva löytyi kamerasta, jonka sain kuin sainkin aikaiseksi laittaa piuhan päähän ja kiinni tietokoneeseen. Porasarja, ulko-ovien kynnyspellitykset ja kuvia parketista sekä saunatuvan vinyylimatosta. Viimeisenä muuttopäivän illan tunnelmaa olohuoneesta.

Loppuviilauksia sisätiloissa

Loppurutistuksessa ennen käyttöönottotarkastusta ajatuskatkon takia ajoissa tilaamatta jääneet välitilojen lasit tulivat tänään Porvoon Lasilta asennettuna paikoilleen. Samalla asennettiin kylppäriin seinäkkeen päälle lasi. Saunatuvan vinyylimattoakin tuli pätkän verran lisää, samoin jalkalistat saunatupaan on jo hankittu (pintakäsittelyä odottaa vielä). Eli pari tärkeää juttua saatu pois tekemättömien listalta.

Muuten elämä on pyörinyt siivoamisen, muuttolaatikoiden purkamisen ja kaatopaikalle jätepuun ja sekajätteen roudaamisen parissa – ansiotyössä päivisin vietettyjen tuntien lisäksi.

Laaksosen Asko kävi tuomassa kaivurinsa tiluksille ja eiköhän me viikonloppuna päästä jo hieman tasoittelemaan pihaan lopullisia muotoja ja pengertämään louheella paikkoja kuntoon. Jonkun verran puuttuu vielä ulkopuolisia täyttöjä sokkelin vierestä, joten salaojasepeliä täytyy tilata ainakin kuormallinen.

Tällä viikolla olen asentanut hieman liian myöhään tilattuja ja nyt toimitettuja rengasloisteputkia sekä led-polttimoita paikoilleen, joten joka huoneessa alkaa nyt olla valot, myös teknisessä tilassa.

Maanantaina on vuorossa Terawattin osalta vielä tekemättä olevat maalämpöpumpun ja lvi-koneen yhdistäminen EBTS:ään ja muutaman puutteen korjaaminen kuntoon sekä välitilan valaisimien asentaminen paikoilleen. EBTS:n käyttökoulutus ja loppuviilaukset on myös vielä hoitamatta kuntoon.

Sähkölaitoksellekin soittelin ja kyselin tariffin muutoksesta yleissähköstä aikasähköön. Ei kuulemma kannata ennen kuin kulutus vuositasolla on yli 14000kWh. Nyt etäluettavan mittarin antamien tietojen perusteella sähkölaitoksen ennustama vuosikulutus olisi meille noin 10000kWh, joten tuskin edes tulee tarvetta vaihtaa. Energiatodistukseen meillä on raapustettu lukema 16000kWh/v, joka on kyllä melkoisesti yläkanttiin.

Nyt jännäämään Ranska-Suomi ottelua.

Pihahommien suunnittelua ja puutelistojen tekoa

Sälävaihe(tm) tuntuu jatkuvan ja jatkuvan loputtomiin. Pieniä juttuja, jotka pitää hoitaa pois kuljeksimasta todo-listalta on enemmän kuin riittävästi.

  • sisäovien kiinnitysruuvien peitetulpat (tehty)
  • puuttuvat polttimot valaisimiin (tehty osittain)
  • jalkalistat saunatupaan (hankkimatta)
  • sähköasennusten viimeistely ja taloautomaation käyttöönotto (14.5.)
  • pihavalojen hankinta
  • välitilojen lasien asennus (9.5.)
  • kylppärin lasiseinäkkeen ja -oven asennus (9.5.)
  • kiintokalusteiden vetolaatikoiden vetimien asennus (keittiö, khh ok – muut vielä tekemättä)
  • verhotangot ja verhot (päättämättä ja hankkimatta)
  • terassien hionta ja pintakäsittely
  • paikkamaalaukset ulkoverhoiluun
  • pintakäsittely terassien kaiteisiin

Ja vaikka mitä muuta. Ulkohommia olisi nyt alkuun ainakin sen verran tiedossa, että pihalla makaavat puujäte sekä rakennusajalta ylijäänyt puutavara pitäisi siirtää pois pihan rakentamisen tieltä kaatopaikalle tai käyttökelpoisen materiaalin osalta jonnekin suojaisaan paikkaan – terassin alunen tuntuu tässä vaiheessa fiksuimmalta paikalta. Asko tulee huomenna koneiden kanssa heilumaan etupihalle, joten täksi illaksi riittää tekemistä ennen saunaan menoa.

Sisätiloissa ”hallittu” muuttokaaos alkaa asettumaan ja tavarat löytämään niille varatuille paikoilleen. Kunhan saadaan paikat siihen kuntoon, että niitä kehtaa esitellä, niin laitetaan kuviakin esille.

Rakennusajan jälkeinen pysähtyminen

Jotenkin tätä olotilaa ei osannut ennakoida ollenkaan, vaikka tästä on puhuttu paljon, luettu lehdistä (terveisiä vaan sinne Kotkan suuntaan – saatiin KySa:n lehtileike muuttopäivänä kylmiön oveen magneeteilla kiinnitettynä) ja muista rakennusaiheisista blogeista sekä olemme keskenämme sopineetkin, että muuton jälkeen ei sitten tehdä vähään aikaan yhtään mitään.

Eilen illalla oli todella epätodellinen olo, kun kolmatta iltaa putkeen ei tarvinnut enää lähteä mihinkään, ei ollut mitään akuuttia ja pakottavaa tarvetta tehdä mitään ja sai vai olla. Olla, möllötellä selällään olohuoneen lattialla, kuunnella hiljaisuutta, tuijotella ulos ikkunasta ja ihastella maisemia sekä nauttia perheen kanssa oleilusta.

Tänään on sitä kuitenkin sen verran tullut tehtyä, että askartelin puutarhaletkutelineen käyttökuntoon ja kasasin painepesurin esille sekä suihkautin auton sekä pääoven kuistin puhtaaksi talven aikana kertyneistä lioista. Loppupäivän voisikin sitten olla ja ihmetellä. Ja lämmittää saunan.

Nyt nakkikastiketta ja perunamuusia lounaaksi.