Tästä lähtee liikenteeseen sisustusaiheisten juttujen sarja Villa Osmankäämissä. Rakennusaikaiset halki-poikki-ja-pinoon jutut tulevat jäämään vähemmälle, mutta tarkoitus on kirjoittaa enemmän kokemuksista passiivitalossa asumisesta eli energiankulutuksesta, taloautomaatiosta, valaistuksen toimivuudesta sekä näiden osalta tehtyjen valintojen toimivuudesta. Mutta nyt sitä sisustamista.
Pienellä lähdetään liikenteeseen, eli esittelyssä apupöytä ja yksi tulevan ruokapöydän tuoleista (toistaiseksi vielä se ainut hankituista).
Sekä pöytä, että tuoli ovat käytettyjä ja vaativat molemmat jonkin verran restaurointia. Pirkka-tuolin rouva osti työkaveriltaan ja pöytä taas on mummin jäämistöstä (terveisiä sinne pilven reunalle!) meille kulkeutunut. Pöytä on valmistettu kokonaan massiivikoivusta ja lakattu vähintäänkin riittävän monella kerroksella kiiltävää lakkaa. Nykyinen ruokapöytä on samaa muotokieltä ja materiaalia kuin tuo apupöytä, joten niiden ”tuunaaminen” saman näköisiksi olisi jossain kohtaa vuorossa. Nyt ruokapöytä (mummilta saatu sekin) on käsitelty Osmo Colorin vahalla, värisävynä 1:1 sekoitettu pähkinä- ja kirsikka eli punertava, joka taas ei sovi oikein mitenkään Villa Osmankäämin värisävyihin. Pirkka-tuolissa on oikeastaan vähän sama ongelma – istuinosan sekä selkänojan punertava sävy pitäisi vaihtaa joksikin muuksi. Hiomapaperille tulee siis käyttöä.
Sisustusrintamalla asiat ovat edenneet myös muuten. Tänään sovittiin Lillehammerin Johannan kanssa, että käydään maanantaina ennen Sonisphereen ja Metallican Black-levyn tunnelmiin siirtymistä noukkimassa mukaan verhokangasmalleja, joita Johanna, Minna ja Mimmu ovat meille valinneet. Vielä pitäisi kyllä ennen verhojen päättämistä asentaa ne verhokiskot.