Vuosi täynnä rakennuttamista

Vuosi ja päivä sitten (30.12.2010) vedimme nimet määräalan kauppakirjaan ja aloitimme toden teolla matkan kohti omaa kotia. Rakennuspaikka oli tiedossa ja suunnitelmia pystyi kirkastamaan ja tarkentamaan vastaamaan rakennuspaikan tarjoamia mahdollisuuksia ja vaatimuksia.

Alkuvuosi 2011 menikin sitten arkkitehtimme Antin kanssa erilaisia pohjaratkaisuvaihtoehtoja läpikäyden. Samalla aloitettiin sisustussuunnittelu yhdessä Lillehammerin Johannan ja Minnan kanssa. Alkukevät taisteltiin talotehtaiden ja rakennusliikkeiden tarjouspyyntöihin vastaamattomuuden kanssa sekä kaadettiin puita tiluksilta – paljon puita. Kevään kääntyessä kohti kesää alkoi tiluksillakin tapahtua rakennusluvan myöntämisen myötä ja kun Laaksonen Racing sekä NB-Energiatalot pääsivät pohjien sekä perustusten teon kanssa vauhtiin, on vauhtia piisannutkin – taakse tai sivuille ei olla katseltu, vaan puskettu yhteistuumin kohti kevään 2012 maalia ja valmista Villa Osmankäämin pää- ja saunarakennusta.

Vaikka suurin osa projektista onkin mennyt tähän mennessä varsin mukavasti, on matkaan mahtunut muutama mutkakin. Pohjatöiden yhteydessä paljastui (maaperätutkimusesta huolimatta) tarvetta louhinnalle – lisäkustannetta vajaa 5 rakentamisen rahayksikköä. Alun perin sähkösuunnittelua tehnyt Zogen Sähkö otti ja katosi lähes kolmeksi viikoksi kesken hektisimmän suunnitteluvaiheen ja juuri ennen kuin sähköurakointi oli tarkoitus aloittaa – 1 rakentamisen rahayksikkö katosi samalla (takaisin yritetään saada ainakin osa tavalla tai toisella). Ja kolmas, ehkäpä se suurin tähän mennessä, vastoinkäyminen on ollut budjetin karkaaminen lähes totaalisesti käsistä. Passiivitalon rakenteet sekä talotekniikka sähköineen, Osmankäämin tilusten vaatima maansiirtotöiden laajuus sekä yleinen kustannustason nousu saivat aikaan sen, että ilman autokatos-varastorakennuksen tekemättä jättämistä olisi homma pitänyt paketoida ennen aikojaan. Meille rakennetaan siis autokatos-varasto vasta jossain myöhemmässä vaiheessa.

Mutta kaikesta huolimatta on vuosi ollut täynnä tekemisen meininkiä, hyviä hetkiä, onnistumisen iloa sekä sitä jokaisen rakennuttajan/rakentajan odottamisen tuskaa. Meillä sitä on jäljellä ”enää” nelisen kuukautta.

Jaa niin. Mitäs siellä raksalla on tapahtunut tällä viikolla? Nurkka- ja vuorilaudat ovat paikoillaan, päärakennuksen terassin portaat ovat kaiteita vaille valmiit, yläpohjaan vievät ryömintäluukut ovat valmiit, alapohjan tuuletusventtiilit on asennettu, päärakennuksen hormin kaulus on valettu, väliseinät päärakennuksessa ovat Terawattin sähkömiesten touhuja vaille valmiit toisen puolen levyttämistä (keskuspölynimurin putket myös pitää laittaa paikoilleen!), lattiat odottavat betoniliiman hiontaa ja saunalle tehdään väliseinä ensi viikolla.

Tänään kannettiin 20 kipsilevyä pihalta sisätiloihin, siivottiin ja vaihdettiin peräkärryyn talvirenkaat ja kierrätettiin serkkua vaimoineen ympäri työmaata. Välissä otettiin valokuvia, syötiin pannaria, juotiin kahvia ja pumpattiin lämpökaivon kaivonrenkaiden sisus tyhjäksi sadevedestä.

Tähän loppuun sitten niitä kuvia.

Advertisement

Kiintokalusteet tilattu

Tänään kävimme vielä kertaalleen läpi Domuksen Miian kanssa kiintokalusteet sekä niiden varusteet niin keittiössä, tuulikaapissa, eteisessä, kodinhoitohuoneessa ja kaikissa makuuhuoneissa, vaatehuonetta unohtamatta.

Pieniä viime hetken muutoksia tuli vielä matkaan ja kunhan ne saadaan selvitettyä, niin laitamme kuvia tänne ja käydään tarkemmin läpi mitä tulee mihinkin ja miksi.

Miia tulee tekemään tarkistusmittaukset työmaalle 7.2. ja kalusteet toimitetaan asennettavaksi viikolla 10. Asennusaikaa jää siis meille useampi viikko, joka on toivottavasti riittävästi. Kodinkoneiden toimitusta haarukoin tältä pohjalta viikolle 11, jotta voidaan varmistaa heti koneiden asentaminen paikoilleen.

Kolmisen tuntia siinä meni kaikkinensa, mutta uskon, että hyvä siitä tulee.

50 000 näyttökertaa, keskuspölynimuri, pyyhekuivaimet ja blogiarvonnan ennakkovaroitus

Aikaisemmin lupasimme, että 50 000 näyttökerran kunniaksi järjestämme arvonnan. Rajapyykki heilahti rikki jo reilu viikko sitten ehkä jopa hieman yllättäen ja arvottavat palkinnot olivat täysin vaiheessa ja valitsematta.

Joulun ähkyilyn ja nukkumisen lomassa tuli puheeksi arvonta ja sen järjestäminen äidin kanssa. Äiti kysyikin, että kelpaisiko jokin hänen käsitöistään arpajaispalkinnoksi – no tottakai kelpaa!

Tapaninpäivän myrskyä ihmettellessä palkinnot kuitenkin jäivät valitsematta ja ottamatta mukaan. Tästä johtuen varsinainen arvonta on vasta tammikuussa, kunhan saamme palkinnot toimitettavaksi. Tähän blogikirjoitukseen ei siis kannata kommentoida arpajaisosallistumisen toivossa – sen aika on vasta myöhemmin.

Kinkun ja laatikoiden syömisen lomassa tuli siis levättyä – kolmeen vuorokauteen yli 30 tuntia unta – mitä luksusta! Levännyt mieli toimii tehokkaammin ja muistikin palailee pätkittäin ja kuinka ollakaan, keskuspölynimurin sekä pyyhekuivaimien osalta olivat sekä suunnitelmat, että hankinnat täysin vaiheessa.

Pyyhekuivaimille ei oltu sähkösuunnitelmiin piirretynä sähkövetoja, eikä sopivia kuivaimiakaan valittuna. Google on ystävä ja sopivia vaihtoehtoja löytyi useita. Valinta on vielä tekemättä, mutta Terawattin Erkki saa piirtää pistorasiat oikeille paikoilleen pikapuolin – asennuksella ei onneksi vielä ole kiire.

Keskuspölynimurin osalta hommalla olikin jo hieman kiire. Ensi viikolle piti saada putkipaketti työmaalle Micken asennettavaksi ja vasta alustavat kartoitukset oli tehtynä. Vaihtoehdot oli rajattu jo Allaway, Puzer, Beam kolmikkoon, joista Puzer tuli hypisteltyä Omakotimessuilla Myyrmäkihallissa ja Beam Simolinin myymälässä Porvoossa syksymmällä. Allawaytä kävin sitten nypläämässä tänään lounastauolla Lanternan K-Raudassa. Hintatasoltaan itse imurit tuntuvat olevan samalla tasolla, samoin putkipakettien hinnat. Kahvaseteissä oli ”pientä” heittoa riippuen varustuksesta ja premium-nimikyltistä riippuen. Valinta napsahti Allawayn A30-imuriin, asennuspakettiin kahdella imurasialla (ei rikkaluukkua) ja tavallisella kahvakäynnistyssetillä. Perustason setti siis.Tuossa pitäisi roskasäiliön koko olla vähintään riittävä (20 litraa), eikä imutehokaan taida oleellisesti parantua, vaikka astetta (tai paria) kalliimman ja tehokkaammalla moottorilla varustetun version (A40 tai A60) hommaisikin. Putkipaketti on jo tilattu ja toimitetaan työmaalle asennettavaksi loppuviikon aikana.

Kuva lainattu: Allaway.fi, klikkaamalla valmistajan tuotesivuille.

Ja miksi sitten keskuspölynimuri? Vanhempien asunnossa on ollut keskuspölynimuri jo vuodesta -89 saakka ja sitä on tullut käytettyä aikoinaan paljon (isä on tietysti käyttänyt sitä vieläkin enemmän…). Itse pidän ajatuksesta, että huoneistosta imetään pöly ja roskat pois ja siirretään ne muuhun tilaan, kuin siihen missä imuroidaan. Ainakin omien kokemusten perusteella keskuspölynimurin letku tulee perässä kevyemmin ja näppärämmin kuin erillisimuri. Siinäpä ne perusteet.

Miten muut ovat tätä asiaa pähkäilleet? Onko jotain oleellisia tekijöitä, joka kallisti valinnan johonkin tiettyyn keskuspölynimurimerkkiin tai kokonaan erillisimureihin?

Joulusiivous

Tein etukäteen ja ”turhaan”, koska Micke, Petski ja Oskari menevät vielä huomenna hommiin työmaalle. Perjantaina ei ole tiluksilla touhua poislukien Asko, joka kaivureineen hoitaa vedenpaisumuksen sille kuuluviin uomiinsa ja putkiinsa.

Neljä jätesäkillistä roskaa ja rojua eli kipsilevyn paloja, villasoiroja, puupalikoita yms. Imuriin vaihdoin uuden pölypussin ja putsasin ainakin alustavasti suodattimen. Kuvia räpsin taas reilusti – lähinnä sähkövedoista sekä seinistä. Tylsääkin tylsempää katseltavaa, mutta muistiinpanoiksihan nämä on tarkoitettu – taiteellista vaikutelmaa ei haeta.

Huomasin siivotessa, että kannattaa aloittaa imuroinnilla ja harjata vasta sen jälkeen imuriin mahtumattomat roskat kasalle ja jätesäkkiin. On huomattavasti helpompi hengittää, kun ei ensin pöllytä kaikkea sahanpurua ja kipsilevymohkää ympäriinsä ja ilmaan, vaan imaisee ne imuriin ja vasta sitten aloittaa irtoroskien siivoamisen.

Saahan aloittaa jo pakkaamisen muuttoa varten? Saahan?

Väliseinät

Olihan ne siellä jo hyvällä mallilla. Väliseinät siis.

Pikainen piipahdus aamupäivällä raksalla ja sain monta asiaa herrojen kanssa eteenpän:

1. Terawattin asentajien kanssa sovittiin terassille tulevien pistorasioiden paikat (suunnitelmassa oli alustavat sijainnit vähän sinne päin).
2. Tarkistettiin ulkoseinään kiinnitettävien valaisimien paikoitus. Samaan linjaan kaikki.
3. Pähkäiltiin Micken kanssa eteisen oviaukon yläreunan korkeutta. Tulee samaan tasoon kuin ulkoseinän sisäpuolen yläreuna.
4. Askon kanssa tehtiin sotasuunnitelma poravesikaivon vedenpaisumuksen taklaamiseksi. Asko tulee pienellä koneella kaivamaan kaivonrenkaiden ympärille urat, joihin pannaan salaojaputkea, jolla johdetaan kaivon ympärillä ja sisällä oleva sadevesi pois. Lapiohommia ehkä minulle perjantaille vielä vähän.
5. Micken kanssa sovittiin kipsilevyjen jätepalojen kasaamisesta.
6. Ihasteltiin kaunista auringonpaistetta ulkona.

Olipahan kiva käydä katsomassa, kun taas tapahtui paljon ja samaan aikaan!

Kuvia sitten taas illasta. Nyt vielä tunnin verran töitä ja sen jälkeen takaisin raksalle siivoamaan!

Hiljentyminen jouluun

Raksalla alkaa olla pikkuhiljaa aika hiljentyä joulun viettoon. Sitä ennen kuitenkin menee jokunen kipsilevy ulkoseinän sisäpintaan ja veikkanpa, että Micke, Petski ja Oskari aloittelevat väliseinien pystytystäkin vielä tällä viikolla.

Viikonlopun jälkeen ei raksalle olla iltasella ehditty – työ- ja joulukuviot ovat vieneet vähätkin vuorokaudessa jäljellä olleet tunnit. Huomenna taas työreissun lomassa ehtii pikaisesti piipahtamaan tarkastamaan tilanteen niin vedenpaisumuksen (poravesikaivon kalliopinnan yläpuoleinen osa eli 150cm kaivonrenkaita on edelleen täynnä vettä) kuin kipsilevyjen asennuksen suhteen.

Joulu vietetään äidin lihapatojen ääressä ja nautitaan rauhallisesta yhdessäolosta.

Valmiusaste

Kaiken touhun ja tohinan keskellä ei ole tullut raportoitua valmiusasteesta oikein missään vaiheessa. 50% taisi olla jossain sivulauseessa mainittuna, mutta yritetään pitää tässä(kin) asiassa jatkossa parempi roti.

Pankille on toimitettu Kimin toimesta tällä viikolla valmiusastetodistus, jossa paistatteli lukema 62%. Enää reilu kolmannes touhusta edessä!

Kipsilevyt ja sisäkoolaukset

Micke antoi viikolla meille urakaksi siirtää kaksi nippua 1200×3000 erikoiskovaa kipsilevyä ulkoa sisätiloihin odottamaan seiniin ruuvausta. Yhteispaino reilu 4 tonnia. Tänään oli sitten se käytännössä ainut mahdollinen päivä, jolloin urakan saattoi suorittaa kunnialla – säätiedote lupasi jo iltapäiväksi räntää taivaan täydeltä n. 90° kulmassa.

Aamupalan jälkeen eväät kassiin, vaihtovaatteet mukaan ja auton nokka kohti raksaa, lämpötilan ollessa mukavat 2°C plussan puolella – asiallinen reippailukeli siis. Isä oli lupautunut tulemaan talkoisiin ja osuimme raksalle lähes samaan aikaan. Vaimon kanssa ehdimme kantaa neljä levyä sisään, kunnes tuli vaimon aika siirtyä maalisudin varteen. Isän kanssa vedimme urakkatahtiin sitten yhdellä evästauolla ja muutamalla juomatauolla koko satsin sisätiloihin. Toisen nipun puolivälissä alkoi taivaalta tihuttaa vettä ja viimeisen levyn kannettuamme alkoi peltikatto ropista siihen malliin, että ajoitus oli osunut nappiin.

Kiitos isä!

Rouva maalasi sillä aikaa terassin rappujen kaiteisiin tulevat tolpat 1829 sävyisellä Woodexilla ja loput tarvittavat vuori- ja nurkkalaudat RR23:een sävytetyllä Vinhalla. Parikymmentä lautaa ja kaksi valmiiksi mittoihin sahattua tolppaa sai väriä pintaansa.

Loppuaika menikin sitten lapion varressa puroja viritellessä ja siivotessa. Sisätilat imuroitiin päärakennuksessa ja pihalta kannettiin muovia ja pahveja peräkärryyn.

Muuten päivä meni mukavasti, mutta jostain syystä olivat molemmat kipsilevyniput saaneet kosteutta sisäänsä muovikääreestä ja huolella asetellusta pressusta huolimatta. Ensimmäisen nipun päällimmäinen levy oli täysin vettynyt ja useampi levy oli joko yhdestä tai useammasta kulmasta pehmennyt. Katsotaan nyt kuinka Micke, Petski ja Oskari noiden kanssa pärjäävät – lisää kuulemma hommataan, jos tarvitaan. Käytännössä jokainen levy pitää kuitenkin leikata ennen seinään kiinnittämistä, joten pieni hukka ei ”haittaa”.

Niin. Ne sisäkoolaukset. Lähes valmiit päärakennuksessa jo, joten ensi viikolla on Terawattin sähkäreillä taas tekemistä ja saavat virittää ulkoseinien sisäpintoihin tulevat sähköt paikoilleen. Loppuviikosta siis kipsilevyt seiniin ja jos oikein sujuvasti menee, niin ennen joulua vielä ehditään puhaltamaan puhallusvillat yläpohjaan.

Kamera unohtui aamuhässäkässä ja kiireessä kotiin, joten tuoreita kuvia ei tänään ole laittaa näytille. Huomenna sitten paremmalla onnella. Tavoitteena on kuvata myös Askon viimeistelemät ”vierasparkkipaikka” ja ajotiet sekä käydä kurkkaamassa yläpohjaan ennen puhallusvillojen asennusta.

Nyt maistelemaan rouvan, pikkuraksaaja-A:n ja rouvan työkaverin touhuamia pipareita! Glögiä on jo mukissa.

Rauhallista ”kituviikkoa” ennen joulua!

Taloautomaatio ja älyavaimet

Eilen postiluukusta tipahti TM Rakennusmaailma ja siellä oli varsin mielenkiintoinen artikkeli taloautomaatiosta sekä heti perään toinen artikkeli älyavaimista.

Meille on tulossa EBTS:n järjestelmä, mutta älyavaimia tai sähköisiä lukkoja ei ole ollut tarkoitus hankkia. Miten muilla blogia lukevilla rakennuttajakohtalotovereilla on näitä asioita mietitty?

Kiirettä pitää

Ansiotöissä meinaa olla ”hieman” kiirettä. Sekä minulla, että rouvalla on ollut kädet, kalenteri ja rouvalla myös kello täynnä tekemistä viimeisen parin viikon aikana. Näyttää uhkaavasti siltä, että sama meno jatkuu ainakin jouluun saakka – silloin on onneksi se yksi ylimääräinen lepopäivä tiedossa ja välipäivien ohjelmaa työkuvioissa voi onneksi kuvata sanalla ”väljä”.

Tänään ehdin töiden jälkeen pikaisesti piipahtamaan tiluksilla. Ulkopuolella oli loputkin ikkunoiden vuorilaudat asennettu. Mutta se, mikä oli täysin uutta ja sai aikaan ”hienoisen” hymyn, oli päärakennuksen terassille tehdyt portaat. Saunan puoleiseen päätyyn oli ilmestynyt jo portaiden runko, mutta pääsisäänkäynnin puolella oli valmista. Kaide tietysti puuttui vielä, mutta sekin varmaan saadaan paikoilleen ensi viikolla.

Sisällä olivat Micke, Petski ja Oskari poistaneet muovit valun päältä, irroittaneet seinustoilta solukumit ja vaahdottaneet reunan umpeen. Saunalla oli sama tilanne kuin päärakennuksessa.

Hämmästyttävää kyllä, ei talossa tai saunalla ole tarvinnut pitää lämpöjä päällä kuin tunnin, pari päivässä. Betoni kuivuessaan luovuttaa tietysti jonkun verran lämpöä, kun kosteus haihtuu, mutta aika mukavasti tuntuu ilma vaihtuvan pelkällä muuratulla hormilla.

Pihahommat piti hoitaa kuntoon jo alkuviikosta, mutta sää teki tepposet ja Osmankäämin tilalle johtava tie veti jäähän, jolloin kiviaineskuormia ei saatu toimitettua. Tänään oli kuitenkin kasettikuormallinen 56:sta mursketta tuotu pääoven edustalle ja Asko singahti tänään illalla vielä levittelemään sen paikoilleen – pääoven kuistille pääsee nyt jatkossa kevyemmin (ei tarvitse kiivetä) ja turvallisemmin (ei enää kuormalavarappuja) ja paikoitusongelmakin helpottaa, kun saadaan kaksi lisäpaikkaa tiluksille. Murskeen päälle tulee vielä 0-16:sta kerros, niin jo kelpaa kurvailla ja tehdä lumitöitä!

Lumitöistä kun tuli mainittua, niin niitä tehdään jatkossa Jonsered ST2109E -lumilingolla. Ostin tuon käytettynä kaverilta ja kunhan sitä lunta ”aurinkoisille etelärinteille” jossain vaiheessa tulee, niin käyttökokemuksiakin saatte varmasti. Tienhoitoyhdistyksen traktorikuski Matti lupasi hoitaa talvella isommat lumidumpit traktorilla muodollista korvausta vastaan ja pitää liittymän tiluksille auki niin, että pojat pääsevät aamulla ainakin autolla pihaan. Muuten lumityöt meinasin hoitaa lumentyöntimellä. Lumikolan hankintaa pitää miettiä sitten tarpeen mukaan.

Pihalla touhusin tänään suurimman osan ajasta ja kävin läpi viikonloppuna tehdyt purokaivannot pintavesille. Parissa kohtaa piti lapiolla avittaa uudestaan, mutta pääsääntöisesti ihan hyvin oli vedet virranneet sinne mihin niiden oli suunniteltukin virtaavan. Kuormalavoja läjitin parempaan paikkaan ja pari jätesäkillistä roskia kannoin peräkärryyn odottamaan jäteasemalle vientiä.

Huomenna tulee työmaalle kuorma tavaraa, jossa on mm. sisäseinien villat, takan tiilet ja muutakin tavaraa eli sisähommat alkavat oikein todenteolla perjantaina. Micken kanssa puhelimessa käytiin läpi lähiaikojen touhuja ja huomenna sekä perjantaina alkaa ulkoseinien sisäpuolinen koolaus. Meille napsahti viikonlopun urakaksi kantaa kipsilevyt (3 pinkkaa) sisälle taloon ainakin pääosin – kattoon menevät levyt jätetään vielä ulos – eli kevyttä lihaskuntojumppaa on tiedossa lauantaille ja sunnuntaille. Isä lupautui jo mukaan urakkaan, olisiko muita vapaaehtoisia?

Ensi viikolla on taas Terawattin sähköasentajien vuoro tulla laittamaan yläpohjan kautta kulkevat vedot paikoilleen ja pian sen jälkeen onkin puhallusvillojen vuoro.

Sitten ne pakolliset kuvat:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.