Ruuhkavuodet

Tämä blogi jäi pitkälle tauolle syystä, jonka moni samassa elämänvaiheessa oleva varmasti tunnistaa: ruuhkavuodet ja aikapula.

Allekirjoittaneella vaihtui (jälleen) työpaikka, rouvan työkuviot vaativat reilusti reissaamista ja arkikuvioiden pyörittäminen pienen lapsen kanssa… No, tässä on ollut taas vähän kaikkea viime aikoina.

Ei täällä nyt ihan laakereilla olla levätty, vaikka blogiin ei mitään olla kirjoitettu pitkään aikaan. Pihalle nousi viime kesänä puuliiteri, johon saatiin mahdutettua ainakin kolmen-neljän vuoden polttopuut. Niitä polttopuita on muuten vieläkin jäljellä rakennusajalta ja laskeskelin, että ne riittävät vielä ainakin kaksi vuotta.

Alla pari kuvaa liiteristä. Rakenne on pitkälti sama kuin pihavarastossa, mutta vaihdoin harjakaton pulpettikatoksi. Etu- ja takaseinä on 120mm ulkoverhouslautaa, päätyseinät tein harvarimoituksella (samaa kuin päärakennuksessa ja saunan terasseissa) ja lattia harvaan ladottua terassilautaa. Näin ilma kiertää riittävästi ja puut pysyy kuivana.

Ikäviäkin yllätyksiä tuli eteen vuosi sitten. Kaivovesinäytteestä löytyi Radonia ja sen myötä piti aloittaa suodatusjärjestelmän suunnittelu ja hankinta. Radonin määrä oli vain vähän yli raja-arvon, mutta parempi suodattaa se pienikin määrä pois. Pihalle piti rakentaa suodatuslaitteistoa ja painevesiasitaa varten oma koppi, jonka sain käytettynä kaverin pihalta. Kuvassa vielä hieman keskeneräisenä ja odottamassa uutta maalia pintaansa. Kopin sisälle tuli siirrettyä teknisestä tilasta painevesiastia ja hiekkasuodatin. Uusina laitteina asennettiin aktiivihiilisuodatin sekä lisäksi lämmitystä ja painevesiastiaa varten sähköt. Vesijohtoihin tuli tulpaeristykset ja sulanapitokaapeli. Kopin eristin sisäpuolelta käyttämällä 70mm Finnfoamia. Tähänkin sai ”muutaman” viikonlopun tuhlattua kesällä.

Ikäviksi yllätyksiksi pitää laskea myös kodinkoneiden rikkoutumiset. Lähes samaan aikaan hajosivat sekä tiskikone, että uuni. Tiskikoneesta meni lämmönvaihdin tukkoon (on kuulemma tyyppivika kaikissa tämän aikakauden koneissa ja jolle ei voi oikeastaan mitään), korjausarvio n.400-500€ – ostin uuden samalla hinnalla. Uunista prakasi jäähdytyspuhallin, osa 170€ + korjaajan työt ja matkakulut, yhteensä 320€. Molemmilla koneilla ikää siis sen 5 vuotta. 10 vuotta vanhaan Boschin pyykkikoneeseen vaihdettiin uudet hiilet, kun kone lakkasi linkoamasta kesken ohjelman.

Normaalia ylläpitohuoltoa on tehty öljyämällä terassit ja kaiteet sekä uusimalla takan luukun tiivisteet.

Sähköt on olleet poikki muutamaan kertaan melkein vuorokauden. Haja-asutusalueen ihanuuksia… Kuvassa yhden sähkökatkon aiheuttaja – pihakuusi kaatui sähkölinjan päälle.

Pihahommia on tullut tehtyä kesällä. Olen ollut ilmeisesti todella kiltti, kun rouva kiikutti työreissultaan kotiin uuden ruohonleikkurin.

Pihaan istutettiin saunan taakse pari omenapuuta ja yksi luumupuu.

Rakennusaikana kertyneitä kuormalavoja ollaan saatu pikkuhiljaa hävitettyä polttamalla.

Entä miten se aurinkosähkö? Ihan hyvin. Järjestelmä on käytännössä huoltovapaa ja kokonaistuotanto on tällä hetkellä 7,3MWh asennushetkestä alkaen eli 3,65MWh/v. Tuotantoa pienentää etupihalla kasvavat puut, jotka varjostavat paneeleita osan päivästä, sekä paneeleiden asennussuunta, joka on n. 160° optimaalisen 180° sijaan. Kallistuskulmakin voisi olla hieman jyrkempi, mutta näillä mennään nyt toistaiseksi.

Aurinkosähkövoimalaan on suunnitelmissa lisätä energiavarasto, kulutuksenohjaus sekä lisätä paneelien määrää ja vaihtaa invertteri isommaksi. Eli ”juuri sisäänajettu invertteri” tulossa myyntiin ”lähiaikoina”.

Sähköä on mennyt vuonna 2017 15559 kWh, vettä 122 m3. Vuoden 2016 lukemat 15978 kWh ja 123 m3. Vertailuksi vielä 2015 lukemat 15069 kWh ja 127 m3.

Riippuen hieman työkuvioista, on tavoitteena saada autotalli/varastorakennus työn alle mahdollisesti jo ensi kesänä. Todennäköisesti aloitus menee kuitenkin vuodelle 2019.

Mukavaa vuoden vaihdetta sekä onnea ja menestystä vuodelle 2018!

Advertisement

Loppuvuoden sähköt ja vedet sekä koko vuoden yhteenveto

Hyvää alkanutta vuotta 2015!

Työrintamalla vallinneen erittäin vauhdikkaan loppuvuoden myötä blogin päivittäminen jäi käytännössä kokonaan. Rouva viihtyi tien päällä ”jokusen” tuhat kilometriä ja itsellänikin tuli työpaikan vaihdos eteen yllättäen ilmaantuneen mahdollisuuden kautta. Eli: ”Tässä on ollut vähän kaikenlaista” taas jälleen kerran. Ruuhkavuodet ja sitä rataa. Joulukin tuli ja meni – syötiin hyvin ja availtiin lahjoja sekä nukuttiin koko porukalla univelkoja pois.

Edellinen kulutuslukemapostaus on jo useamman kuukauden takaa (elokuulta – huoh!), mutta tässä kuitenkin loppuvuoden lukemat sekä yhteenveto koko vuodesta.

Syyskuu:

Sähkö:

• Kokonaiskulutus 890 kWh
• MLP 264 kWh
• IV 74 kWh

Vesi: 8,762 m3

 

Lokakuu:

Sähkö:

• Kokonaiskulutus 1229 kWh
• MLP 421 kWh
• IV 72 kWh

Vesi: 8,753 m3

Marraskuu:

Sähkö:

• Kokonaiskulutus 1425 kWh
• MLP 522 kWh
• IV 70 kWh

Vesi: 10,024 m3

Joulukuu:

Sähkö:

• Kokonaiskulutus 1712 kWh
• MLP 709 kWh
• IV  66 kWh

Vesi: 9,695 m3

Koko vuosi 2014:

Sähkö:

• Kokonaiskulutus 14526 kWh
• MLP 5213 kWh
• IV 915 kWh

Vesi 123 m3

Koko vuoden lukemista laskettuna jää ns. talotekniikan sähköjen (MLP+IV) jälkeen käyttösähkön (keittiökoneet, pyykinpesu ja -kuivaus, viihde-elektroniikka, valaistus, saunan sähköinen lattialämmitys sekä lämminvesivaraaja) osuudeksi 8398 kWh, joka on käytännössä saman verran kuin ex-asunnossamme espoolaisessa 90-lukulaisessa kaukolämmitettävässä 80m2 rivarikolmiossa kaikki käyttösähkö (sis. sähköinen lattialämmitys keittiössä ja saunalla, sähkökiuas) yhteensä.

Kaikki luvut olen pyöristellyt tasalukuihin, joten muutaman kilowattitunnin heitto suuntaan tai toiseen kokonaisluvuissa varmasti on. Marras- ja joulukuun luvuissa näkyy autokannan päivittymisen myötä mukaan tullut lohko- ja sisätilalämmittimen käyttö.

Kokonaisuutena olen kulutuslukemiin erittäin tyytyväinen. Mitään erityistä säästelymoodia emme ole harrastaneet, eikä talotekniikan asetuksiin ole puututtu käytännössä ollenkaan.

Saan toivottavasti vielä tämän tammikuun aikana tehtyä yhteenvedon valvontakamera-asennuksista sekä haja-asutusalueella asuville tietoliikenneaiheisen kirjoituksen. Niitä viimeistellessä: mukavaa loppiaista ja kinkun sulattelua!

Lopputarkastus pidetty

Nyt päättyvän viikon keskiviikkona oli yhden aikakauden loppu. Meillä rakennusprojekti sai päätöksensä lopputarkastuksen muodossa ja jatkokuviot on pää- ja saunarakennuksen osalta sitten remonttia.

Pääsuunnittelijamme Kim Simos hoiti paperityöt sekä ajan varaamisen rakennusvalvonnan suuntaan ja oli tietysti myös itse paikalla tarkastuksen aikana. Itse tarkastus oli ohi nopeasti ja loppuaika 30min rakennustarkastajan paikalla käyttämästä ajasta ihmeteltiin taloautomaatiota ja sen käyttömahdollisuuksia.

Ensi keväänä onkin sitten vuorossa jatkoajalle venähtänyt autokatos- ja varastorakennuksen projektin aloittaminen. Siitä lisää myöhemmin.

Mukavaa joulun aikaa!

PS. Palaan sähkön ja veden kulutukseen joulun välipäivinä tarkemmin.

Heinä- ja elokuun sähköt ja vedet

Hupsis.

Kesä tuli ja kesä melkein jo menikin. Inkkarikesä yrittää ainakin vielä pitää pintansa ja lämmintä piisaa ulkona vielä iltapäivisin yli +20°C. Niinpä blogin päivittäminen on jäänyt totaalisen nollille, vaikka jossain takaraivossa on aina välillä kilkattanut pieni kello, että jotain pitäisi tehdä.

Niin. Ne kulutuslukemat.

Heinäkuu:

Kokonaiskulutus 604,52 kWh, josta MLP 40,53 kWh, IV-kone 101,23 kWh, loput käyttösähköä.

Elokuu:

Kokonaiskulutus 745,75 kWh, josta MLP 55,35 kWh, IV-kone 90,81 kWh, loput käyttösähköä.

Heinäkuun IV-koneen kulutuksessa näkyy helteiden vaikutus ja se, että kone on pyörinyt käytännössä täysillä ilmaa jäähdyttäen koko sen ajan kuin ollaan oltu kotosalla. MLP on pyörähtänyt muutaman kerran elokuussa jo lattialämmitystäkin päälle, joten tuo 140 kWh lisäys elokuussa on ihan järkevä siinä suhteessa.

Pihalla ollaan ulkoilutettu ruohonleikkuria, raivaussahaa ja moottorisahaa. Esim. viime viikonloppuna kaatui 7 kuusta (Kiitos Jukka, Satu ja Topi vielä kertaalleen talkooavusta ja tarjoiluista). Hetkellisessä mielenhäiriössä tiluksille ilmestyi myös 850kg puutarhakalkkia, jotka on viimeistä 100kg lukuunottamatta levitelty pihapiiriin – maa valkoiseksi vaikka väkisin. Jos tuo entinen metsän pohja tuolla tokenisi edes hieman puutarhamaiseen olomuotoon…

Muuten ollaan oltu ja nautittu olemisesta ja elämisestä. Lomareissu tehtiin helteiseen Haagiin omalla autolla läpi Ruotsin ajaen ja nautittiin hyvien viinien ja ruoan lisäksi mm. paikallisia herkkuja nimeltä poffertjes. Kiitos Pete ja Marilyn! Kesäloman jälkeinen arkikin on alkanut vauhdilla ja arkirutiinit rullaavat jo ihan kohtuudella ilman suurempia kuoppia.

Miehestä mittaa

Allekirjoittaneella tuli pyöreitä vuosia mittariin tammikuun lopulla. Ajatuksissa oli järjestää jonkin sortin syntymäpäiväkemut kevään korvalla, kun pahimmat työ- ja kotiaskarekiireet olisivat asettuneet uomiinsa. Vaimo ehti kuitenkin ensin. Lauantaiksi 15.2. minulta salaa oli sovittu tapahtumaketju, jonka ansiosta tätä nyt kirjoitan.

Aamulla rouva laittoi minut imuroimaan (teen sitä muutenkin ihan mielelläni), järjestämään puhtaiden vaatteiden vuoren kodinhoitohuoneesta ja viemään kierrätykseen menevät roskat kierrätyspisteeseen. Valitteli päänsärkyä itse ja vetäytyi taka-alalle ja jätti väliin ystäväpariskunnan kanssa sovitun Kiipeilyareena-keikan. Menin sinne siis yksin.

Alkuillasta takaisin kotiin ja piha oli täynnä autoja. Rouva ovella vastassa ja sisään astuttuani minulle laulettiin. Totaalinen yllätys! Tupa täynnä ystäviä, hyvää ruokaa, juomaa ja sauna lämpimänä! Lahjaksi sain paljon mukavia juttuja (mm. pizzalapion ja hölskyviä juttuja), mutta se miksi tätä kirjoitan oli lahjakortti Polar Bodyage- ja Ergo-mittauksiin Haikon kartanoon. Niiden lisäksi oli ohjelmaan otettu vielä kokovartalohieronta. Lupasin liikuttuneessa mielentiassani jullkaista tulokset täällä blogissa enkä jättää sitä pöytälaatikkoon. Tässä sitä sitten tulee.

Kuvia en Haikosta ottanut, sillä kaikki ovat varmaankin nähneet ergometrin, jumppamaton ja hikisiä miehiä, jos ovat edes kerran elämässään käyneet kuntosalilla.

Polar Bodyage-mittaus koostui alkuun tehtävästä taustatietojen kyselystä, jonka jälkeen mitattiin verenpaine. Pituuden sai itse kertoa, mutta loput mittauksista tehtiin sitten Polarin laitteella. Mittauksesta löytyy lisää tietoja Polarin sivuilta. Lopputulos: olen 33-vuotiaan kehossa. Mahdollisuudet olisi 28-vuotiasta vastaavaan tasoon, jos pudottaisin painoa, rasvaprosenttia ja verenpaineessa yläpaineita. Helppo homma.

Ergo-mittaus koostui muutamasta erillisestä testistä ja ergometrin satulaan hypättiin ensimmäiseksi. 12 minuuttia polkemista 3 kertaa vastusta nostaen. Välillä annettiin tuntemuksista tietoja mittaajana toimivalle Anniinalle. Ergometrin jälkeen vedettiin hieman henkeä ja suunnattiin lattiatasoon tekemään vatsalihasliikkeitä, tarkastettiin ruodon taipuminen etuviistoon sekä istuttiin seinää vasten. Hauiskääntöäkin tehtiin. Lopputulos: minulla on siis 33-vuotiaan kroppa, joka on 45-50-vuotiaan kunnossa. ”Ihan kiva”.

Tulos ei yllättänyt ottaen huomioon muutaman vuoden jatkuneen raksailun/lorvimisen/perheen perustamisen, mutta sai aikaan entistäkin suuremman haikailun takaisin lenkkipolulle, rullaluistimien päälle sekä halaamaan talvikaudella seinää sekä kesällä kalliota ja pöllyttämään talvella puuteria suksien alla. Kävin syksyllä omatoimisesti mittauttamassa veriarvot ja ainoa, missä oli poikkeamaa viite- tai suositusarvoihin oli kolesteroli. Tiedossa on ollut, että liikkumisen väheneminen oleellisesti raksaamista edeltävästä ajasta on vaikuttanut nykytilan muodostumiseen. Kävin ennen rakennusprojektin aloittamista parhaimmillaan 4 kertaa viikossa 45-60min juoksulenkeillä kesät talvet, rullaluistelua kesäisin 1-2 x vko á 60-120min, seinä- ja/tai kalliokiipeilyä parhaimmillaan 7 x vko (normisetti oli vähintään 2 x vko) ja satunnaisesti tuli käytyä vielä salillakin. Aikoinaan kävin uimassa aktiivisesti, kun jalat eivät kestäneet juoksemista – kaakelien laskeminen rupesi kuitenkin kyllästyttämään parin vuoden jälkeen, joten se sitten jäi. Jos siis pääsisin edes puoleen aiemmasta liikkumismäärästä seuraavan vuoden aikana, olisin sekä ”nuorempi”, notkeampi ja veriarvotkin tykkäisivät. Alla testiraportit.

 

Nyt on sitten ihan julkisesti laitettu esille se, että olen huonossa kunnossa. Tavoite on parantaa omaa oloa ja jaksamista lisäämällä kuntoliikunnan määrää oleellisesti nykytasosta, joka on lähinnä säälittävä.

Rääkkäyksen jälkeen Anniina ohjasi minut saunaan vetämään hetken henkeä ja kun olin saanut  paikat lämpimäksi lauteilla ja suihkun kautta pahimman hien pinnasta, suunnistin kylpylän hoitohuoneiden suuntaan, jossa odotti hieronta. Luksusta.

Sitten takaisin niihin yllätysjuhliin.

Kivaa oli koko ilta ja kakkuakin syötiin. Annika oli tehnyt hienon kakun (kiitos vielä kerran!), joka syötiinkin melkein kokonaan loppuun illan aikana. Pieni siivu jäi seuraavalle päivälle.

Tarkoitus oli kirjoittaa juhlista, testistä ja kakusta jo reilu viikko sitten, mutta meillä on sairastettu koko porukan voimin A-influenssaa, joka veti totaalisesti sängyn pohjalle. Bonuksena sain itse vielä yllätysjuhlia edeltäneellä viikolla sairastetun vatsataudin jälkimaininkeina keuhkokuumeen, joten olo on ollut vähintäänkin huono viimeisen viikon. Nyt tervehtyminen on jo onneksi hyvässä vauhdissa.

Lisää juttua on tulossa lähiaikoina mm. metsätöistä, pihan perustamisesta ja istutuksista, taloautomaatiosta ja parista muustakin aiheesta, jotka ovat muhineet takaraivossa jo jonkin aikaa.

 

Vinkkipalsta

Saimme sähköpostia taloon.com:lta, jossa pyydettiin kertomaan muutama hyvä vinkki rakentammiseen ja/tai remontointiin liittyen ja osallistumaan samalla kilpailuun, jossa voi voittaa 1000€ lahjakortin taloon.comiin. Tässä siis meidän vinkkilistamme. Ja selvyyden vuoksi vielä maininta:

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.raksaniksit.fi kutsuttuna.

Mitkä asiat kannattaa siis ottaa huomioon rakentaessa tai remontoidessa? Tällä seitsemän kohdan ohjelmalla pääsee hyvään alkuun.

1. Vakuutukset kuntoon

Talkooporukan vakuuttaminen kannattaa ja se ei ole edes kallista, jos vertaa esim. omakotitalon rakennuttamisprojektin kokonaiskustannukseen. Ja sen valmistuvan kodin kivijalkakin kannattaa vakuuttaa jo rakennusaikana. Perustusten rikkoutuminen ja niiden uudelleen rakentaminen sylettää, jos siihen pitää kaivaa omaa kuvetta.

2. Jäykkäkouristusrokotukset kuntoon

Pieniä naarmuja ja kolhuja tulee väistämättä kaikille. On huomattavasti helpompaa paikata ne pelkällä laastarilla tai sideharsolla kotona kuin jonottaa ensiapupolin tikkausjonossa kesken pahimman raksahässäkän.

3. Suunnittele, suunnittele ja vielä kerran suunnittele

Hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä, mutta helpottaa sitä tekemistä oleellisesti. Saimme omilta urakoitsijoiltamme useaan kertaan kiitosta siitä, että meillä oli mietittynä asiat jo heti alkuun suurimmaksi osaksi valmiiksi. Yllättäviäkin tilanteita meillekin tietysti projektin aikana tuli eteen, mutta niihin oli huomattavasti helpompi reagoida, kun kaikki muu oli selvää pässilihaa sekä meille, että urakoitsijoille ja säätöä tarvittiin vain pienissä yksiyiskohdissa.

4. Ulkoista siellä, missä tarvitsee – tee itse se minkä jaksat ja pystyt

Tämä liittyy rakennuttajan jaksamiseen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kaikkea ei tarvitse eikä aina voi tehdä itse. Meillä päädyttiin jo alussa siihen, että teemme rakennuspaikan raivauksen puustosta, rakennusaikaisen siivouksen sekä sisä- ja ulkopintojen maalaamiset itse. Kaiken muun tekivät arkkitehtimme, sisustus-, sähkö-ja LVI-suunnittelijamme sekä urakoitsijamme. Hermot lepäsivät rakennusaikana ja parisuhde jaksaa edelleen hyvin. Tennis- ja golfkyynärpäät vaivasivat tosin rakennuspaika raivausvaiheessa allekirjoittanutta, mutta sen voi laittaa mottorisahan käytön harjoittelun piikkiin.

5. Se mitä teet itse, tee kunnollisilla työkaluilla ja välineillä

Hyvä, halpa, nopeasti. Näistä voit valita vain kaksi kerrallaan, kaikkia kolmea ei ole samassa tuotteessa/palvelussa olemassakaan. Pätee myös työkaluihin ja välineisiin. Ennakoimalla omat tekemiset rakennusaikana voi hankinnat tehdä rauhassa ja valita omaan käyttöön sekä tarpeisiin parhaiten soveltuvat koneet ja laitteet. Aina ei kannata ostaa kalleinta, mutta halvimmilla rimpuloilla menee hermot, aikaa, rahaa ja ne hermot. Unohtaa ei sovi myöskään työturvallisuusasioita – asianmukaiset telineet ja/tai henkilönostimet kannattaa hankkia ilman epäilystäkään.

6. Pidä raksalla lähettyvillä pieni ensiapulaukku

Niitä naarmuja ja kolhuja tulee. Isoja ja pieniä. BTDT, did not get the T-shirt.

7. Muista syödä ja juoda – muutakin kuin lihapiirakkaa ja olutta. Älä unohda myöskään nukkumista.

Raksalla jaksaa paljon paremmin, kun pitää huolta sopivasta nesteytyksestä ja riittävästä energiansaannista. Pirteä raksaaja tekee vähemmän virheitä – ja ensiavussa ommeltujen tikkien lukumääräkin pysyy pienenä.

Laitan tähän loppuun kuvan viime kesän remonttitouhuista appiukon kanssa. Kuvatekstinä olkoon: lue käyttöohjeet, käytä tarvittavia suojavälineitä ja muista oikeat työmenetelmät. Kuvassa Makitan LF-1000 kääntöpöytäsirkkelissä käyneet allekirjoittaneen oikean käden kolme keskimmäistä sormea. Tuloksena 1 tikki ja keskisormessa nyt tunnoton sormenpää sekä kolhiintunut itsetunto. Appiukko elää ja voi hyvin.

Nurkka- ja smyygilautojen paikkamaalaukset

Monelle, ellei jopa kaikille rakennusprojektin läpikäyneelle on tuttu termi raksakrapula. Meillekin se iski ja hanskat putosivat muuton jälkeen lähes totaalisesti – vain pakolliset kuviot hoidettiin kuntoon. Itselle iski kuitenkin vielä raksakrapulaakin kovempana maalauskrapula.

Maalisutia ei saanut käteen, ei sitten millään. Motivaatiota piti hakea kahden kesän yli ja vihdoin sitten pakon edessä sain aikaiseksi kaivaa pelit ja pensselit sekä tikkaat varastosta pari viikkoa sitten. Nopeasti syksyiseksi muuttunut sää venytti nurkka-, smyygi- ja peitelautojen paikkamaalausprojektin suunniteltua pidemmäksi, mutta eilen sain orastavasta flunssasta huolimatta sudittua viimeisetkin RR23:lla maalattavat ulkoverhouslaudat lopulliseen kuosiinsa.

Seuraavalle kesälle jäi kuitenkin vielä terassien kattojen maalaaminen sekä räystäsalusten paikkamaalaukset, joten urakkaa riittää vielä.

Parin päivän touhuamisella rakennusten ulkonäkö muuttui kuitenkin oleellisesti ryhdikkäämmäksi, joten lopputulokseen voi olla tyytyväinen.

Maalausrintamalla ollaan pähkäilty terassien lattioiden käsittelyä jollain non-slip-aineella, joita löytyy esim. Osmocolorin sekä Teknoksen valikoimista. Onko näistä jollain kokemuksia?

Kivet kiukaasta ja tuhkat pesästä

Saunominen on kivaa. Se ei liene blogiamme lukeville epäselvää, siksi paljon ja hartaudella siitä on kirjoitettu. Siksipä on ollut ”hieman” haastavaa saunoa, kun kiuas on ollut rikki.

Miten puulämmitteinen kiuas voi olla rikki? Tässä kertomus siitä ja eritoten kuinka se saatiin kuntoon helposti, nopeasti ja hyvällä asenteella.

Meillä saunotaan paljon. Paljon tarkoittaa normaalisti 4-5 kertaa viikossa ja joskus jopa useammin. Ihan joka päivä ei saunaa lämmitetä ja varsinkin nyt, kun potkuhousuraksaaja E on ollut vielä ei-saunovassa vahvuudessa, on saunominen jäänyt hieman vähemmälle normitasosta. Silti muutaman kuukauden kestänyt lähes totaalitauko saunomisesta tuntui ikävältä. Tauon sai aikaan rikkoutunut Helon Rocher Wood -kiuas, (linkin kautta avautuu sähköversion tuotesivu) joka ei pitänyt kiviä sisällään.

Kiuas rakentuu karkeasti ottaen pohjasta (sisältää tulipesän, jalat jne.), siihen kiinnitetystä vanteesta, vanteeseen kiinnitettävistä rosterisista pystysoiroista sekä niiden yläpäät yhteen kasaavasta vanteesta. Rakenne ei kestänyt meillä (kuten ei muillakaan, niinkuin selvisi lopulta), vaan antoi periksi yläosastaan. Kiukaan lämmetessä ainoa suunta, johon lämpenevät kivet ja rosteriset pystysoirot pystyivät lämpölaajenemaan oli ylöspäin. Tämä aikaansai sen, että kiukaan luukun ympärillä olevat kolme rosterisoiroa irtosivat alaosan kiinnityksestään ja päästivät kiukaaseen ladotut kivet valahtamaan lattialle. Jipii.

Tämä tapahtui ensimmäisen kerran vuosi sitten keväällä ja silloin ajattelin kyseessä olleen oman kivien ladontavirheen tai kuljetuksen/asennuksen aikana tapahtuneen virheasennon. Kivien putoillessa löylyhuoneen lattialle yhä tihenevään tahtiin päästiin kuluvan vuoden kevääseen, jolloin yhtäkään lämmityskertaa ei voinut aloittaa ilman, että ensin kiukaaseen ladottiin kivet. Ns. hiljaistakin miestä alkaa jossain vaiheessa ”ottamaan päähän” ja otin yhteyttä Helon huoltopäällikköön Jukka Rouviseen.

Kaikenlaisten omista kuvioista johtuvien viivästysten ja omien unohdusten myötä puhelun sain aikaiseksi suorittaa vasta kesälomakaudella eli juhannuksen jälkeen ja sain kuulla Jukan olevan lomalla. Uusi yritys heinäkuun lopussa ja johan alkoi tapahtua. Jukka kertoi, että emme olleet ensimmäiset, jotka kyseisestä ongelmasta reklamoivat ja että tulisivat hoitamaan kiukaan kuntoon pikapuolin. Kolme tuntia puhelun päättymisestä minulle soitti Helolta huollon suorittava kaveri, joka kyseli sopivaa ajankohtaa tulla käymään ja tarkistamaan tilanne sekä tekemään korjaustoimenpiteet. Treffit sovin heti seuraavalle päivälle, koska olin itse tuolloin viettämässä isyysvapaata.

Helon pakettiauto kaarsi pihaan aamupäivällä, korjaustoimenpiteet olivat tehtynä sekä kiuaskivet ladottuna takaisin lounastaukoon mennessä ja sauna lämpiämässä ennen kuin rouva saapui töistä kotiin viiden aikaan. Kiukaaseen asennettiin Helon tehtaalla suunniteltu korjaussarja, joka koostui 5 kappaleesta rautatankoja sekä ruuveista. Nyt kiukaan yläpanta pysyy paikoillaan, samoin rosterisoirot sekä niiden tukemana myös kiuaskivet.

Kustannukset: 0 euroa.

Harvoin tulee tilaisuutta kiittää ja antaa positiivista palautetta. Nyt sellainen tilaisuus on. Kiitos Helon osaavan, mukavan leppoisan sekä ripeän huoltoporukan meillä saunotaan taas hyvillä mielin. Iso kiitos myös Jukalle nopeasta ja asiallisesta suhtautumisesta reklamaatioon; juuri näin tälläiset asiat pitää hoitaa – vaikka tuotteessa oli virhe, jäi asiakkaalle lopulta hyvä maku suuhun.

Mikäli joku Helo Rocher -kiukaan kanssa painii samojen ongelmien kanssa, kannattaa yhteyttä ottaa lähimpään Helo huoltokeskukseen ja hoitaa asia eteenpäin sitä kautta.

Jaa, niin. Ne tuhkatkin pesästä. Tuhkaimuri hoitaa meillä sen puolen. On kätevä ja mukava, joskin kovaääninen peli. Nuohoojakin kävi toukokuussa ja kehui, että on poltettu puhdasta puuta ja oikein eli riittävällä ilmamäärällä. Itä-Uudellamaallahan ei ole enää piirinuohoojasysteemiä, vaan oman ”sutarin” voi valita vapaasti. Se olikin rouvan kertoman mukaan melkoisen haastavaa, koska vasta viides puhelinsoitto sai aikaan edes kiinnostumisen tarjotusta työstä – neljä nuohouspalveluita tarjoavaa yritystä siis kieltäytyi suoraan, eikä edes luvannut tulla paikalle. Hintaa meillä kolmen hormin nuohoukselle jäi alle 60 euroa.

Huomenna onkin vuorossa taas saunan lämmitys. Sitä ennen se kuitenkin pestään ja siivotaan. Saunatuvassakin on tapahtunut paljon – vihdoin ja viimein valmistuneen pihavarastoprojektin ansiosta. Kuvia ja selostusta niistä kuitenkin myöhemmin.

Sunnuntaipuuhastelua

Melkoisen kiireinen on ollut alkuvuosi, kun vasta nyt pääsin käsiksi viime kesältä jääneeseen puuhasteluprojektiin eli ruokapöydän pintojen uudelleen käsittelyyn.

Luotettava Boschin tasohiomakone ja kolme arkkia hiomapaperia karkeuksiltaan 120 ja 240, Osmo Colorin kirkasta puuvahaa sekä pari tuntia aikaa. Nyt on pöytä taas naarmuton ja asettuu paremmin ruokailutilan muihin väreihin. Vanha värisävy oli 1:1 suhteella sekoitettu pähkinä ja kirsikka Osmo Coloria ja päälle vedetty pari kerrosta kirkasta Osmoa.

Vielä olisi neljä tuolia hinkattavana. Käsin.

Vuosi takana

Asumista Villa Osmankäämissä tuli täyteen vuoden verran huhtikuun lopulla – ihan varkain ja yllättäen. Mutta eikös se niin mene, että aika lentää, kun on mukavaa? Näin ainakin meillä täällä asumisen ja olemisen osalta.

Vuoden aikana olemme saaneet vastata vähintäänkin riittävän monta kertaa kysymykseen: mitä tekisitte toisin? Jokaisessa raksaprojektissa lienee enemmän sääntö kuin poikkeus, että jotain menee pieleen ja joitain asioita ei vain osaa ajatella järkevästi etukäteen ja vasta käytäntö ja arjen haasteet saavat tehdyt valinnat näyttäytymään kaikessa ihanuudessaan tai karmivuudessaan.

Isoja juttuja ei meillä ole, joita haluaisimme tehdä toisin. Pieniä juttuja on tullut asumisen myötä vastaan, joiden kohdalla valinta voisi olla joku muu kuin nykyinen ratkaisu tai toteutus olisi tehty muulla tavalla kuin nyt tehtiin.

1. Keittiön kaappien kahvojen toimivuutta olemme miettineet nyt useamman kerran. Domuksen alumiiniprofiiliset listamaiset kahvat ovat linjakkaat ja tyylikkäät, mutta käytännössä niiden puhtaanapito on ollut haastavaa. Ne ovat myös terävät kulmistaan, joten hieman niitä pitää varoa, kun viilettää keittiössä. Rouva voi kertoa lisää kuinka raskausaikana vatsan seudulla oli useampikin naarmu näiden ansiosta. Vaihto joksikin muuksi voisi tulla kyseeseen, mutta vaatii kyllä hetken mietintää ja jokusen palaverin rouvan kanssa.

2. Keittiön allas. Teräväkulmainen ja linjakas allas on kyllä hieno ja näyttävä, mutta vuoden aikana on nurkkiin jäänyt kellertävä raita, jota ei ainakaan minulla olevilla pesuaineilla ja -konsteilla saa puhtaaksi. Altaan voi toki vaihtaa joksikin muuksi, mutta eiköhän tällä mennä kunnes muut akuutimmat asiat on hoidettu kuntoon.

3. Väliovien maalaus. Ovissa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta maalauttaminen meni pieleen ja huolella. Suosituksista ja hyvistä kokemuksista huolimatta meille toimitettiin sekundaa, jonka takia saimme kyllä alennusta sovitusta hinnasta, mutta silti harmittaa – lähes kaikissa ovissa oli joko lohjennut maali tai maalaus ei ollut ulottunut peiliuran pohjalle saakka. Jälkikäteen pähkäilimme Studio Lillehammerin neitojen kanssa, että myöskään värisävy ei ole sitä, mitä piti olla. No, tämän voi hoitaa helpohkosti kuntoon ottamalla ovet irti, hiomalla ja maalamalla ne itse uudestaan. Teettää toki paljon töitä, mutta on tehtävissä.

4. Makuuhuoneen oven sijoittuminen suhteessa takkaan. Tälle ei oikein voi tehdä mitään, mutta tämä harmitus on luonteeltaan ”ei aiheuta toimenpiteitä”. Ovi avautuu suoraan takan taakse, jolloin käytävä menee ”umpeen”. Yleensä meillä makuuhuoneen ovi onkin joko kokonaan kiinni (silloin, kun on vieraita talossa) tai auki (ollaan oman porukan kesken).

5. Terassi voisi olla isompi. Niin. Onko terassi koskaan riittävän iso? Tai voiko se olla liian iso? Aika näyttää. Laajennussuunnitelmat on tämän osalta jo tehty. Ai niin, terassi voisi olla myös lasitettu, eikö niin?

6. WC-istuinten muotoilu sisäpuolelta. Vauhtiraitojen määrä on nykyisissä pöntöissä melkoinen ja WC-harja sekä -puhdistusaine on tullut tutuiksi. Onneksi nämäkin on helpot ja kohtuukustannuksin uusittavissa ”joskus”.

7. Eteisen kaappien vetolaatikoiden korkeus. Ovat matalat. Aivan liian matalat ainakin rouvan huiveille (paljon), käsilaukuille (vielä enemmän) sekä hanskoille (näitäkin on paljon). Samaan kohtaan osuu kyseisen kaapin liukuoven mitoitus suhteessa vetolaatikoiden leveyteen. Liukuovi pitää avata täysin auki ennen kuin vetolaatikon saa avattua. Joko liukuovet pitäisi tehdä kolmesta elementistä nykyisen kahden elementin sijaan tai vaihtoehtoisesti laatikoiden olla kapeampia. Jälkimmäinen lienee helpompi ja halvempi toteuttaa jälkikäteen sitten ”joskus”.

8. Vaatehuoneen vetolaatikoiden sekä ripustustankojen määrä. Samaa kategoriaa kuin yllä mainittu eteisen kaappien harmitus. Vetolaatikoita olisi voinut olla enemmän suhteessa avohyllyihin, samoin vaatetankoja olisi saanut olla enemmän. Vetolaatikoita saa helposti lisää, vaatetankojen kanssa pitääkin sitten miettiä vähän enemmän.

9. Kodinhoitohuoneen altaan viereisen seinän olisi voinut suojata vastavalla taustalasilla kuin hanan takana oleva seinä heti alkuunsa – ei toki ole mahdottoman iso juttu hoitaa kuntoon tulevaisuudessa.

Tämmöisiä kuvioita täällä vuoden aikana. Pikkuhiljaa alkaa hahmottumaan sen kuuluisan sanonnan merkitys:”Omakotitalo ei ole koskaan valmis, vaan sen rakentaminen on prosessi, joka jakautuu aikaan ennen ja jälkeen muuton.” Tekemistä meillä(kin) tulee riittämään tulevina vuosina.

Laitan tähän loppuun vielä sähkönkulutuslukemat huhtikuulta: 1178 kWh. Pudotusta maaliskuulta jo reilusti. Toukokuussa on tähän päivään mennessä mennyt 611 kWh, joten hyvältä näyttää.

Rouva kertonee kuluneen viikon aikana touhutuista pihahommista tarkemmin myöhemmin.