Kuvia ja tunnelmia kuluneelta viikolta

Paljon on taas tapahtunut.

Maalilitroja on saatu sudittua ulkoseiniin kohta 60. Asko kävi siloittelemassa ajotien pääoven eteen. Saunan ulkoseinätkin on nousseet pikkuhiljaa kohti räystäitä ja Gebwellin maalämpöpumpputoimitus tuli 2kk etuajassa ja täysin väärillä tuotteilla tiluksille tänään.

Viikonloppuna luvassa maalausta raksalla, ystävän synttärikemut Stadissa ja Expert Expo messukeskuksessa. Ei toki kaikki samaan aikaan, mutta toivottavasti selviydytään edes suurin piirtein täyspäisinä ensi viikolle – sen verran tiiviiltä viikonlopun ohjelma näyttää. Onneksi huomiseksi on luvattu hyvää keliä maalausurakkaa ajatellen.

Advertisement

Tunnustus

Olipas mukava aloitus tälle viikolle, kun Jane Unelmana Koti -blogista antoi meille tunnustuksen.

Tunnustuksen saajan tulee vastata viiteen kysymyseen. Meillä kun on kaksi kirjoittajaa, vastaan Oton osuuksiin ”TuttuJuttu” -periaatteella.. saa sitten tulla korjaamaan jos menee kovasti metsään.

Otto: Lisäilin omat vastaukset tuohon jokaiseen kohtaan rouvan vastauksien alle. Aika hyvin osui.

1. Lempiruoka: Itse tehty hyvistä raaka-aineista valmistettu eväs. Meillä ei juurikaan käytetä puolivalmisteita.

Otto: Pitää paikkansa. Kunnon sisäfilepihvi on hyvää, savustettu kala herkkua ja jälkkäriksi muurinpohjalettuja itsetehdyllä hillolla.

2. Lempimakeinen: Otto pitää lakritsasta (Brunbergiltä tottakai!) ja rouva vannoo suklaan nimiin..

Otto: Brunbergin laku on vaan niin hyvää… Tumma (siis yli 80%) suklaa on kans herkkua.

3. Lempiluettava: Yhteistä lempiluettavaa tuskin edes on, rouva kahlaa läpi tällä hetkellä Charlaine Harrisin tuotantoa alkuperäiskielellä  -aivot narikkaan!

Otto: Sormusten Herra -trilogia on tullut luettua läpi muistaakseni 16 kertaa. Kaipa sen voi luokitella jo lempilukemiseksi. Ammatillista lukemista (lähinnä HBR ja MIT Sloan Management Review) tulee kahlattua nykyään niin paljon, ettei oikein muulle ole jäänyt aikaa. Näiden raksablogien ja raksaamisen lisäksi siis. Aloitettuna on JRR Tolkienin englanninkielinen runokokoelma – kun vaan sais joskus aikaiseksi kahlattua loppuun.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Käsillä? 😀 No Otto puuhastelee huonekalujen ja muun parissa, rouva taas neuloo ja virkkaa..

Otto: Auton hinkkaaminen käsipelillä (siis pesu, vahaus ja puleeraaminen noin muutenkin) käy varmaan tähän kans vastaukseksi. Puun käsitteleminen muodossa jos toisessa on kyllä todella kivaa ja palkitsevaa. Motivaatiokämpällä ei oikein ole paikkaa tehdä mitään, vaikka noita sähkötyökaluja onkin kertynyt nurkkiin jo kohtuullinen kokoelma. Tasosirkkeli, yläjyrsin ja sorvi olis kivat olla olemassa – ehkä joskus sitten…

5. Lempielokuva: Elokuva, joka tulee katsottua säännöllisin väliajoin on Fight Club.

Otto: LOTR-maraton on tullut pidettyä kerran vuoteen tuon Fight Clubin lisäksi. Special Extended Editionina tietysti. Kaikkia extroja en ole vieläkään katsonut läpi, vaikka joskus on ollut kovakin yritys.

Sitten tämä pitäisi vielä jakaa eteenpäinkin.. Koti Hem Home-saa tunnustuksen ainakin, samoin Talo harmaa – ja punainen ovi. Molemmat raksablogeja.

Saunafiiliksiä

Kun tuli tuossa aiemmin luvattua talkooporukoille, että sauna on aina lämmin, kun vierailulle sen valmistuttua saapuvat, niin tässä hieman esimakua siitä, millaiseen saunaan sitten ensi kesänä on mahdollisuus päästä.

Saunatupaan tulee seiniin jotain tämän tyylistä (kuva lainattu Tikkurilan nettisivuilta):

Saunatupa on suunniteltu vieraiden yöpymiseen ja muina aikoina tuota tullaan todennäköisesti käyttämään kotiteatterihuoneena (tykki, kangas, ps3 ja ehkä digiboksi mikäli tv-maksusta luovutaan ja Ylen rahoitus siirtyy verovaroista kustannettavaksi – meillä ei ole telkkaria katsottu kohta kolmeen vuoteen).

Pesuhuoneessa mennään ainakin tämän hetken suunnitelman mukaisesti luola-teemalla (tummaa harmaata isoa laattaa seinillä ja lattialla, jonka nimen ja koon Johanna ja Minna varmaan osaisivat heittää tähän ulkomuistista…). Pesuhuoneeseen tulee tunnelmaa luomaan sekä satunnaiseen veden lämmitykseen Harvian 50l vesipata (kuva lainattu Harvian sivuilta):

Löylyhuoneen suunnitelmatkin alkavat hahmottua. Aiemmin suunnitelmissa olleen Harvian Legend-kiukaan sijaan olemme päätyneet Helon Rocher Wood-kiukaaseen (kuva lainattu rpthaku.fi):

Seiniin ja kattoon tulee sormipanelia, joka käsitellään joko samalla petsivahalla kuin saunatuvan seinät, tai sitten niihin kehitellään jotain muuta – edellisessä asunnossa löylyhuone oli lauteita myöden petsattu mustaksi, Villa Osmankäämiin ei ihan niin tummaa sävyä tule, mutta jotain tummahkoa nyt kuitenkin.

Lauteissa mennään hyvin suurella todennäköisyydellä johonkin tämän suuntaiseen (kuva lainattu cello-info.fi):

Valaistusta löylyhuoneen puolelle tuskin tulee kovinkaan kummoista – kiukaalta nousevia vesihöyryjä voisi miettiä valaistavaksi jollain kuitusysteemillä, josta saisi samalla muuallekin pientä tunnelmavaloa. Siivous hoitunee otsalampun kanssa, niinkuin aiemmissakin saunoissa.

Löylynheittovälineistö on tallessa edellisien saunojen jäljiltä, mutta sitäkin pitää varmasti miettiä uusiksi, kunhan päästään lähemmäs kevättä. Peter heitti kerran asiasta jutellessamme, että veden syötön kiukaalle voisi laittaa painonapin taakse – ehkei kuitenkaan meidän saunassa, hyvä idea kyllä muuten.

Vielä on haussa joku tyyliin sopiva puuteline, jolla klapit kannetaan sisälle sekä puiden sisällä säilytykseen arkku/laatikko. Terassikalustuskin on vielä täysin miettimättä – Fatboyn säkkituolit voisi olla erilainen vaihtoehto, joiden seuraan sitten niistä klapeista pöydät… Muu kalustus alkaa olla jo kasassa.

Jääkaapin voisi tietysti hommata pitämään saunajuomat kylmänä…

Kuvia viikonlopulta

Viikonloppu meni maalatessa. Äiti tarjosi jälleen kerran loistavat raksaeväät, joista viimeiset rippeet nautittiin juuri äsken täällä motivaatiokämpässä. Kiitos isä, kiitos äiti! Taas ollaan lähempänä muuttopäivää!

Rouvalle ja pikkuraksaaja A:llekin kiitokset – reippaita olivat molemmat koko viikonlopun.

Kuvia:

Viikonlopun työlistaa

Olemme pysyneet poissa raksalta koko viikon – maanantaita lukuunottamatta. Vähän jo jännittää mitä kaikkea siellä on saatu aikaiseksi saderintamien välissä.. Eilen saimme puhelun, että viikonlopulle on maalattavaa niin paljon kuin vain ehtii tehdä. Eli telineet siirtyvät ensi viikolla pois päärakennuksen ympäriltä ja olisi järkevintä saada toinen kerros maalia pintaan tässä vaiheessa, ettei ensi kesänä tarvitse vuokrata telineitä. Jäljellä on molemmat päädyt sekä eteläseinästä n. puolet. Eteläseinän osalta onneksi suurin osa on ikkunaa, joten maalaus ei viene paljon aikaa. Päädyt ovatkin huomattavasti haasteellisemmat koska korkeutta on yli 5 metriä harjan kohdalla..täytyy toivoa ettei kovin paljon tuule.

Tänään on rmyös runkokatselmus. Tästä lisää myöhemmin, kun saamme raportin miten kaikki meni.

Tulevan viikonlopun vietämmekin poissa kotoa, eli tänään työpäivän päälle suuntaamme Kymenlaakson suuntaan. Mukava päästä saunomaan ja viettämään aikaa (tulevien)appivanhempien kanssa. Toki siis päivät kuluvat raksalla mutta illalla auton nokka lähteekin idän suuntaan seiskatiellä eikä länteen. 😀

Raksalla siis riittää tälle viikonlopulle maalattavaa, siivottavaa sekä todennäköisesti Otto heiluu myös raivaussahan kanssa. Pihan suunnittelua on tässä tehty matkan varrella ja töitä on edessä paljon. Ai niin, puunsuoja täytyisi myös sutia terassipalkkeihin.

Ostoslistalla on jälleen Vinhaa; vaaleampaa 2 ämpäriä ja tummaa 1. Niillä luulisi pärjäävän. Muutama uusi sivellinkin täytynee hommata, 50 litran jälkeen alkaa jo vähän harjakset irrota..

Ensi viikolla saadaankin sitten kuvia julkisivusta ilman telineitä! Jeee! 😀

Mukvaa viikonloppua kaikille!

30 000 näyttökertaa rikki

Taas paukkuu kymppitonnit. Onneksi nyt myös blogin näyttömäärätilastossa eikä pelkästään nostetun pankkilainan saldossa.

Heinäkuussa tapahtui näyttömäärissä selkeä nytkähdys ylöspäin ja määrä käytännössä tuplaantui. Nyt mennään kuukausitasolla n. 5000 näyttökerrassa ja päiväkohtainenkin keskiarvo on noussut kevään vajaasta sadasta kerrasta kesän ja alkusyksyn 150-200 näyttökertaan.

Kommenttejakin on tullut mukavasti. Kommentoijien kolmen kärki on:

  1. Jane 11 kommenttia
  2. Anne 10 kommenttia
  3. Eeva 9 kommenttia

Kiitos lukijoille sekä kommentoijille!

Eristeet seiniin ja referenssikohteeksi ryhtyminen

Eilen illalla pidimme työmaalla palaveria Micken ja SPU Eristeiden Ari Tannin kanssa. Tapaamisen alullepanijana toimi NB-Energiatalojen Micke, joka vinkkasi sekä meille, että Arille Villa Osmankäämin mahdollisesta sopivuudesta SPU Eristeiden referenssikohteeksi. Ja mikäs siinä – mielellämme lähdemme mukaan kertomaan kokemuksista ja tuntemuksista nykyaikaisesta passiivirakenteesta, joka on toteutettu SPU Eristeiden tuotteilla.

Ari kurvasi työmaalle iltapäivällä neljän jälkeen ja tarinaa eristeistä sekä niiden tuotannosta, eristystekniikoista ja -rakenteista, työkaluista, jääkiekosta sekä elämästä passiivi- ja matalaenergiatalossa riitti pari tuntia – pirkanmaalaisella aksentilla sävytettynä. Ari lupasi tulla piipahtamaan työmaalla myös uudestaan – tiedä sitten houkutteliko mainostamamme Brunbergin tehtaanmyymälä piipahtamaan Porvoossa vai mikä… 🙂 Tästäkin kerromme varmasti lisää, kunhan Ari taas raksalle ilmaantuu.

Villa Osmankäämi on siis jatkossa SPU Eristeiden referenssikohteena ja meidän tarinaa voi seurata myös SPU:n sivujen kautta. Tervetuloa myös niiden kautta blogiimme löytäneet uudet lukijat!

Eristeiden asennus meillä alkaa parin viikon kuluttua kunhan ulkovuoraus on ensin tehty kokonaan, runkokatselmus pidetty (23.9. klo 9 aamulla) ja Micken porukan kiireet toisella työmaalla helpottavat.

Polttopuut – revisited

Ne polttopuut. Niitä on ja paljon.

Kokonaismäärä, joka tiluksilta on maaliskuun alun jälkeen kaadettu, pätkitty, halkaistu ja laitettu pinoon, on noin 110-120 m3. Meille omaan pihaan jäi pinoihin n. 60 m3, vanhempien pihaan siirtyi n. 40 m3 ja Aku-serkulle sekä pääsuunnittelijallemme Kimille yhteensä n. 10-20 m3.

Paljonko se sitten vaati töitä. No paljon. Käytännössä kaikki maalis-, huhti- ja toukokuun viikonloput sekä osan arki-illoistakin Tilhi lauloi, kaksitahtibensa ja teräketjuöljy tuoksui ja hiki virtasi. Klapikoneen käyttötunnit lähentelevät nyt 300:aa, teräketjuja on mennyt omassa moottorisahassa 8 kpl ja laippoja 3 kpl, bensaa arviolta n. 20 litraa, teräketjuöljyä arviolta ainakin 5 litraa. Isän moottorisaha kulutti kaksi laippaa, viisi ketjua ja yhden täyshuollon. Oma Stihl pitäisi huollattaa tässä syksyllä ja viedä nuo kovapalateräketjut teroitettavaksi, kun niitä en käsipelillä jaksanut/viitsinyt/ehtinyt teroittaa vieläkään – ovat sitten iskussa seuraavaa kertaa varten.

Kesäkuussa oli pieni tauko polttopuiden osalta, mutta muutamana päivänä niitäkin tehtiin ja klapikone sai laulaa. Heinäkuussa oli vielä hiljaisempaa klapien osalta. Elokuussa alkoi ahdistamaan ja päätin pyytää kavereita, sukulaisia ja kollegoita töistä apuun syyskuun puolella. Kaksi täyttä viikonloppua vaihtelevalla miehityksellä ja valmista tuli – jäi niitä pöllejä vielä jemmaan, jos oikein kauhea ikävä klapikoneen laulantaa tulee.

Kuvia:

 

Tässä viimeisen polttopuuviikonlopun lähtötilanne lauantaiaamulta.

Työkaveri Niko sai pikkuraksaajasta apulaisen koneenkäyttäjäksi.

Tähän päädyttiin sunnuntaiaamuksi.

Pinottiinkin välillä eli sunnuntaiaamuna. Olemme käyttäneet työkaveriltani Juhalta saatua pinoamistekniikkaa, jossa kuormalavojen päälle tehdään ensin klapeista reunat ja jonka sisälle sitten heitellään täytettä niin paljon, että reunaa voi taas jatkaa ylöspäin. Helppo ja nopea tapa saada paljon puuta pinolle siististi ja kuivumaan tehokkaasti – ilma kiertää pinon alta läpi koko kasan ja puut kuivuvat todella nopeasti käyttökuntoon.

Sunnuntaina oli upea keli ja apureina isä, äiti sekä pikkuraksaaja.

 

Iltapäivällä kahden jälkeen oli tilanne tämä:

 

…ja vähän ennen viittä sunnuntai-iltapäivänä pino olikin valmis!

 

Vielä pressut päälle, niin voi talvi tulla.

 

Tuolla viime viikonloppuna valmistuuneella pinolla on leveyttä 8m, korkeutta oikeassa reunassa 1,7m ja syvyyttä 2,4m = 20m3 puuta. Noin 40m3 kokoinen pino tehtiin siis jo edellisenä viikonloppuna työkavereiden sekä sukulaisten suosiollisella avustuksella.

Jäi tuohon siis muutama metrinen pätkä askarreltavaakin, kuten kuvasta näkyy, mutta maailma ei siihen kaadu, vaikka nuo tuohon mätänisivätkin. Tuolla pinon takana näkyvä puusto on meidän, joten ei huolta polttopuiden loppumisesta.

Vielä en osaa varmaksi sanoa tulevan kodin polttopuun kulutusta, mutta jos arvata pitäisi, niin jonnekin 5-10m3/vuosi tasoon se tulee asettumaan. Niinpä meillä on karkealla hanskalla arvioiden 7-10 vuoden polttopuut nyt tehtynä ja pinossa.

Suuri kiitos kaikille urakassa mukana olleille! Sauna tulee olemaan aina lämmin, kun tulette käymään – ja oluttakin on, lupaan sen!

Habitaren satoa

Viime viikon torstaina singahdimme töiden jälkeen Helsingin messukeskukseen Habitare-messujen antia ihmettelemään. Liput meille toimitti Studio Lillehammer – kiitos niistä!

Tarkoituksena ei ollut etsiä mitään erityistä, vaan tutustua messujen antiin valikoidusti. Aikaa olisi saanut kulumaan reilusti enemmän kuin mitä käytimme, mutta selviydyimme ulos messukeskuksesta kolmen tunnin kiertelyn jälkeen. Sisustustavaraosastolle emme vaivautuneet lainkaan – ensi vuonna sitten, kun on jotain mitä sisustaa…

Itseäni kiinnostivat messuilla eniten erilaiset takkaratkaisut sekä Genelecin osastolla esitelty uusi subwoofer-malli, 5051A. Keittökoneitakin ihmettelimme lähinnä Samsungin vauhdikkaan esittelijäporukan kanssa – löysimme pienen etsinnän jälkeen myös sen kadonneen paikan pesuaineelle integroitavassa tiskikoneessakin. Kodinkoneasioissa homma jatkuu messukeskuksessa lokakuun alussa pidettävillä Expert Expoilla, jossa pitäisi olla hyviä tarjouksia kodinkoneista.

Hanoja, suihkuja ja vesikalusteita vilkaistiin ohimennen ja bongasin sänkyosastoilla poseeranneen missi-Piankin iltapäivälehdissäkin uutisoidussa sinisessä minimekossaan – en käynyt pyytämässä nimikirjoitusta. 🙂

Genelecin uutuussubbarista jäi erittäin hyvä vaikutelma ja sellainen tulee jossain vaiheessa hankittavien listalle.

Takkaosastoilta haarukoimme lähinnä tyylisuuntaa sekä pintakäsittelyvaihtoehtoja muurarimestarillemme toteutettavaksi. Kameraan tarttui yhdeltä osastolta muotokieleltään ja tilaratkaisultaan omaa silmää miellyttävä sekä toiselta sitten siihen sopiva pinta. Mittasuhteita pitää vielä miettiä muurarin kanssa tarkemmin, kunhan sen aika on.

Rouva bongasi hauskan valaisimen, joilla voisi saada lämpöä ja väriä esim. työhuoneeseen tai eteiseen. Suunnittelijana Roni Kosunen nollasarjasta:
http://nollasarja.mamk.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=1602&#. Myös nämä toiset bongatut valaisimet olivat varsin mielenkiintoisia – eivätkä edes mitenkään pahan hintaisiakaan, alle 200e suurin malli ja nämä kuvassa olevat seinämallit noin 100e:

Viime viikkoina meillä blogissa vahvasti esillä olleet polttopuutkin saivat uusia käyttötarkoituksia, kun hoksasin kopioida idean Forme-mattojen ständiltä. Pari tuollaista ja päälle esim. lasikansi, niin saunakuistin pöytä on valmis tai sellaisenaan yksitellen toimii joko jakkarana tai pienenä sivupöytänä.

Kaarina Kauhasen huopatyöt olivat upeita ja väriloistossaan maukkaita. Kivityynyt sopisivat kyllä meillekin.
www.kaarinakauhanen.com

Juuripuun näytillä ollut saarnista valmistettu prototyyppipöytä herätti varsin suuren omistamisen halun – kuvaa en muistanut jostain kumman syystä ottaa ja sitä ei tietenkään löydy nettisivuiltakaan. Hienopuuseppä Markku Lyytinen osasi kertoa juuri niistä asioista, jotka meitä kiinnostivat pöydän tekemisessä, sen materiaalivalinnoista ja tämä vielä helpon yksinkertaisen ymmärettävässä muodossa. Keskustelimme myös oman puumateriaalin käytöstä pöydässä – taitaa jäädä harkinnan asteelle, vaikka olisihan se hienoa saada syödä aamupuuro oman tilan puista kaadetun, sahatun, kuivatun ja valmistetun pöydän ääressä.
www.juuripuu.fi

Pintanikkarit tarjosi hyviä ideoita puun pintakäsittelyä varten, jotta puuta voi käyttää pengerrysten tekoon pihalla. Hautaterva ja rautavithriili ovat avainsanat tässä. Kaiken päälle vielä erittäin mukava esittelijä.
www.pintanikkarit.fi

Muuten messuista jäi ainakin itselleni hieman sekava mielikuva. Paljon kaikkea, mutta vaikka saman tuotealueen näytteilleasettajia olikin sijoitettu samalle alueelle, oli kokonaisuus jotenkin hankalasti hahmotettava. Käytäväjaottelu tai joku tökki ainakin tälläiselle putkiaivoinsinöörille.

Koska meillä iso osa sisustuksen vaihtoehtojen haarukoinnista on ulkoistettu Studio Lillehammerille, ei meillä ollut varsinaista ”to-do”-listaa ja pakonomaista tarvetta etsiä jotain tiettyä. Ihan hauska iltapäivä ja mukavaa vaihtelua raksaamiselle kuitenkin.

Polttopuu-urakka loppusuoralla

Tällä viikolla on tapahtunut paljon. Niin töissä kuin raksallakin. Kulunut viikko on ollut todella työn täyteinen ja sama meno jatkuu vielä huomennakin, mutta onneksi näyttää siltä, että pieni hengähdystauko tai kevennetty touhupaketti on tiedossa seuraavaksi viikonlopuksi.

Keskiviikkona kävimme piipahtamassa raksalla siivoamassa ja rouva maalaamassa. Tänään jatkoimme viime viikonlopun touhuja eli rouva maalasi ja minä jatkoin polttopuiden kanssa vääntämistä työkaverin Nikon korvaamattomalla avustuksella. Aamupäivällä puoli kymmenen käynnistyi klapikone ja jaksoi puskea lähes kello neljään iltapäivällä. Lopputuloksena iso kasa klapeja (tai pilkettä) pinoamista odottamassa. Vielä jäi huomiselle urakkaa, mutta vankka uskomus on, että huomenna saan peitellä kaikki puut pilkottuna talvea odottamaan pressun alle.

Rouva on siis keskittynyt maalaushommiin. Micken ja kumppaneiden asentama ulkoverhous on nyt lähes kokonaan kahteen kertaan maalattuna päärakennuksen pohjoisseinustalla ja huomenna homma jatkuu eteläseinustan osalta. Länsi- ja itäpäädyt maalataan kunhan saadaan telineet siirrettyä.

Pääoven edustan terassin katos kattotuoleineen oli valmistunut perjantain aikana ja peltiseppä oli käynyt asentamassa saunarakennukseen peltikaton. Samalla pohjoisseinustalle oli ilmestynyt sadevesikourut.

Habitaressakin ”piipahdettiin” torstaina. Siitä erillinen postaus tulossa joko huomenna tai sitten vasta ensi viikolla – katsotaan nyt, kuinka pitkään huomenna raksalla viihdytään.

Maanantai-illaksi on sovittuna palaveri työmaalle. Siitä lisää ensi viikolla.

Kuvia:

%d bloggaajaa tykkää tästä: