Rakenna ja remontoi-messuilla tuli käytyä ja ihmeteltyä montakin asiaa.
Insinööriä puhutteli erityisesti talotekniikan ohjausjärjestelmä, jota EBTS esitteli ständillään:
Lisää tarinaa messuista, kunhan esitenivaskaan on tutustuttu tarkemmin.
Rakenna ja remontoi-messuilla tuli käytyä ja ihmeteltyä montakin asiaa.
Insinööriä puhutteli erityisesti talotekniikan ohjausjärjestelmä, jota EBTS esitteli ständillään:
Lisää tarinaa messuista, kunhan esitenivaskaan on tutustuttu tarkemmin.
Tässä vaiheessa olisi varmasti järkevää käydä läpi sitä, miten ja miksi tähän tilanteeseen ollaan tultu ja blogiin tulee tekstiä ja kuvia aiheesta Villa Osmankäämi.
Koko projektin lähtölaukaus on ollut jossain vaiheessa vuotta 2009, veikkaisin itse kevättä tai alkukesää – tarkkaa ajankohtaa en ainakaan itse muista, jolloin alkoi mieleen hiipiä ajatus espoolaisen rivitaloelämän ja sen ”ihanuuksien” saattamisesta päätökseen. Ensin sitä tuli silmäiltyä varovaisesti Oikotien myydään asuntoja-palstaa ja lopulta sieltä tilasi RSS-syötteenä uudet myyntiin tulevat asunnot.
Sitä ennen olimme kuitenkin keskustelleet alustavasti miten ja missä haluaisimme loppuelämämme viettää – perhe, oma rauha, harrastukset ja kohtuullinen etäisyys työpaikoille olivat helposti esiiin kaivettuja teemoja. Koska molempien meidän vanhemmat asuvat jatkossa Kaakkois-Suomessa, oli tulevan asuinpaikan etsintä melko helppo suunnata Itä-Uudenmaan alueelle – puoliväliin työn ja vanhempien asuinpaikan välille.
RSS suolsi myynnissä olevia rivi-, kerros- ja omakotitaloja näytölle, mutta mikään niistä ei puhutellut suoraan. Lähimmäksi pääsi ehkäpä vanha kyläkoulu, jossa tilaa olisi ollut reilu 600 neliötä. Ongelmana siinä(kin) oli sijainti ja fakta, että samalla rahalla kuin sen olisi remontoinut omien mieltymysten mukaiseksi saisi vastaavalla rahalla tehtyä täysin uutta omien speksien mukaan.
Alkoi vimmattu tontin etsintä. Tai no, etsintä nyt jokatapauksessa. Tarjonta oli joko olematonta tai surkeaa. Etsinnän alla oli vähintään 3500 neliön kunnallistekniikan piiristä (tai helpohkosti siihen liitettävissä oleva) ja kaava-alueen ulkopuolelta oleva tontti. Mielellään tietysti nätillä maisemalla ja järkevän etäisyyden päässä palveluista, julkinen liikenne plussaa, samoin päiväkoti ja koulut. Muutamaa tonttia kävimme katsomassa, mutta kun ei tuntunut hyvältä, niin ei tuntunut hyvältä.
Kunnes sitten. Isoisoisän sekä vaarin aikuisiän sekä lisäksi äidin varhaislapsuusmaisemista, lähes kivenheiton päästä isoisoisän vanhasta työpaikasta ilmaantui Oikotielle myyntiin 6200 neliön määräala. Kohtuulliseen hintaankin vielä. Tarkistussoitto pankkiin, tarjousprosessi käyntiin ja kaupantekoon.
Kaupat määräalasta tehtiin 30.12.2010. Kaupantekotilaisuuden jälkeen ajoimme suoraan rautakauppaan ostamaan vesurin ja tulevan kodin paikalle kaatamaan omalta maalta ensimmäisen puun (noin metrin korkuisen kuusen). Tuolla se nyt törröttää rivariasunnon takapihalla lumihangessa motivaatiota antamassa.
Huomenna messuille.
Saimme eilen illalla arkkitehdiltämme viimeisimmän piirroksen talon pohjasta. Nyt päärakennus oli kutistunut jo 170 neliöön, mutta vieläkin pitäisi saada viilattua pois ”turhaa”. Lisäksi kirjoitin jo pitkän listan muustakin jota pitäisi muuttaa mutta ne ovat lähinnä muotoseikkoja -paitsi keittiön ikkunasta näkyvä seinä. Luotto on vankka siihen, että A-luokan mies ymmärtää ahdistukset ja meille tulee se hienoin koti ikinä. Tavoitteena on, että päärakennus olisi n. 130 neliötä. Tuntuu mahdottomalta tuo haave meidän kriteereillämme.
Kun pohjapiirrustusta tuijottelee, on yllättävän helppo nähdä toimivat osat ja myöskin ne, joissa ongelmia tulee olemaan. Eniten minua huolettaa privaattipuolen pieni käytäväpätkä. Millainen ruuhka siinä tulee olemaan aamuisin? Pienessä tilassa kaikki jonottavat vessaan, vaikka onhan toinen wc talon toisessa päässä. Toisaalta, eipä meitä nyt kovin montaa henkeä ole siellä törmäilemässä. Maalailen kauhukuvia turhaan ilmeisesti. Ehkä.
Talomme jaetaan kolmeen osaan toiminnallisuuksien mukaan.
1. ”Edustussiipi” jossa sijaitsee pääsisäänkäynti, olohuone, keittiö sekä ruokailutila
2. ”Privaattisiipi” jossa on makuuhuoneet, vaatehuolto, kylpyhuone ym.
3. Saunaosasto joka on kokonaan eri rakennuksessa.
Onneksi nämä listatut muutokset saadaan ”tuotantoon” heti, eli tänään töiden jälkeen on puhelinpalaveri jossa käydään läpi suunnitelmaa sekä varmistetaan muutosten tarpeellisuus.
Eilen istuttiin palaveria myös Lillehammerin loistokkaiden neitojen seurassa. Sisustuksen juoni alkoi seljetä ja puheesta ei meinannut tulla loppua. Reaktiot esitettyihin mielipiteenvarmistuskuvaelmiin olivat melko mustavalkoisia ”Ei ikinä!” -huudoista ”Toi on ihana!” -voihkaisuihin. Muutama ”nojoo” -vaihtoehto mahtui myös mukaan, mutta hyvin nopeasti löytyi se meidän juttu.
Otto on sairastanut tällä viikolla ja minä taas uppoutunut töihin. Perjantaina kuitenkin lähdemme syömään ystäviemme kanssa ihanaanihanaan Bistro Helsinkiin. Juhlimme Oton syntymäpäivää. Lauantai taitaa mennä hyväntekeväisyyteen mutta sunnuntaina suunnataan sitten Vantaalle Rakenna ja remontoi -messuille kummastelemaan ainakin ilmanvaihtoasioita. Mitä muuta sieltä jää mieleen, siitä lisää myöhemmin.
Mukavaa loppuviikkoa!
Pikavisiitti tontille tänään lumisateen keskellä. Kaivettiin lumeen kuoppaa ja syötiin eväitä sekä juotiin kahvia ja kaakaota. Nuotiota ei saatu aikaiseksi, joten makkaranpaisto jäi haaveeksi – seuraavalla kerralla sitten, kunhan muistaa ottaa kuivaa poltettavaa mukaan.
Metsänhoitoyhdistys maksaisi tontilla olevasta puustosta kulujen jälkeen käteen 1000-1500e, mutta kaato-operaatio olisi vasta kesäkuussa. Ei onnistu ainakaan meidän aikataululla. Niinpä tuo kotona asuva nainen on pyytänyt tarjousta puiden kaatamisesta. Polttopuuksihan (takka ja puukiuas) nuo ovat menossa suurimmalta osaltaan, mutta jotain voisi ottaa käyttöön joko sisustuselementtejä suunnitellessa tai jopa rakennusmateriaaliksi.
Paras kaveri on valittu. Pitää vain käydä herran tarjous vielä kerran läpi ja yrittää ymmärtää, mitä on ostamassa. Ja pitää sitä varmaankin ilmoittaa herralle itselleen, että alkaa suunnitella aikataulujaan loppuvuodelle sitten meidän aikataulujen mukaan.
Tarjouspyyntö tontin raivauksesta lähetetty yhteen firmaan, siihen tulee vastaus ensi viikolla.
Maaperänäytteidenotosta saatu tarjous, hintatasosta ei mitään käsitystä joten täytyy pyytää vertailukohdaksi toinenkin.
LVI-suunnittelua pitäisi ruveta pohjustamaan listaamalla tärkeitä asioita aihepiiriin liittyen. – Vesi- ja viemäriputkien vetosuunnitelmaa paineviemäristä ei saa unohtaa!
Keittiösuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu on käynnissä.. tontille pitäisi rakentaa tieliittymä myös.
Sähköliittymään täytyy ottaa selvää kaksisuuntaenergiamahdollisuus. (anteeksi maalaisuuteni, en tiedä oikeita termejä -vielä)
Sähköliittymään liittyen..sähkösuunnitelma!
A-P-U-A!
Bubbling under :
talotoimittajayhteydenotot, urakointitarjouskierros, rakennuslupa, perustukset
Olen miettinyt kovasti valoa tulevaan kotiimme. Ihana ajatuksia lukeva arkkitehtimme on ymmärtänyt idean valon kierrosta rakennuksen sisällä loistavasti; nyt onglemana onkin enää ne pilviset ja pimeät päivät…
Ulos, terasseille sekä pihatien varteen, haluaisin eleetöntä, modernia ilmettä. Esim. http://217.169.111.182/decorative/ParametricSearch.aspx?lang=en Flosin valaisimet olisivat aika lähellä hakemaani. Nimenomaan siis nuo Antonio Citterion suunnittelemat tummanharmaat.
Lisäksi paljon mietityttää ”omaan nurkkaani” tuleva valaisin. Siinä on vaatimuksena iso valoteho, koska käsityöt vaativat tarkkuutta ja samalla valaisimen tulisi olla esteettinen.
Valaisimien energiatehokkuuteen asti en ole edes vielä päässyt.. Onko kenelläkään vinkkejä?
Perinteisten keittiöfirmojen esitteiden ja erinäisten sisustusliikkeiden nettisivujen kahlaamisen lisäksi pitää varmasti käydä tutustumassa tuotteisiin myös hipelöimällä niitä elävässä elämässä.
Vantaalla on Rakenna ja remontoi -messut: http://www.omataloyhtio.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_579_rakennaremontoi.htm
Tuolta mukaan tarttuu toivottavasti aimo annos tietoutta talotekniikasta ja sen erilaisista toteutusvaihtoehdoista – jos ei nyt muuten, niin esitteiden muodossa.
Tällä hetkellä kiinnostavia juttuja ovat:
– ilmanvaihtoratkaisut
– lämmitysjärjestelmät (maalämpö, lattialämmitys)
– aurinkopaneliratkaisut ja laitteistot
– ilmalämpöpumput (autotalliin nyt ainakin tulee yksi)
Tammikuun lopussa siis Vantaalla päivä – tuskin kuitenkaan lauantaina. Silloin ollaan vaan ja hengaillaan.
Meitähän on siis kaksi tätä kirjoittamassa tällä hetkellä, tuleva tilan isäntä Otto. ja vaimo piileksii Osmankäämi -nimen takana. Lisäksi meillä on kanssakärsijä mukana, kutsuttakoon häntä nyt vaikka öö.. Mikoksi. Mikko on oikein mukava, joskin aavistuksen ujo poika. Häntä raahataan milloin puunkaatotalkoisiin tai hautaamaan pihatonttuja. Mikko tulee kommentoimaan ja kertomaan rakentamisesta ulkopuolisen silmin; nostamaan ne pimeyden hetket muidenkin tietoisuuteen. Lisäksi Mikolla on kanssamme yhteinen harrastus: valokuvaus. Ehkä jossain kohdassa näette sitten realismia tontilta kun Otto ja rouva Osma polttavat yhteiset käämit ja jäljelle jää vain savuavat..perustukset.
No ei.
Mikolle tervetuloa mukaan matkalle rakentamaan Villa Osmankäämiä. Pitkä ja naulainen tie odottaa.
Tulevan tilallisen pitää tietysti hommata jos jonkinlaista konetta ja laitetta tiluksien hoitoa varten. Listalle ovat päässeet tähän mennessä seuraavat:
– Avanttecnon (http://www.avanttecno.com/) 200- tai 300-sarjan pienoistraktori tilpehööreineen
– lumilinko renkailla (tottakai tämmönen pitää olla); ei telamallia – se ei ole kuulemma ketterä
– raivaussaha (Hussella on kuulemma parhaat)
– moottorisaha lainaan isältä (toimitetaan aina käyttäjä mukana)
– painepesuri auton, terassi(e)n, laatoitusten ja muiden tarvittavien asioiden pesuun – hoidettu kuntoon jo viime kesänä hankkimalla Kränzle 120/10HD
Bubbling under: mönkijä, moottorikelkka.
Eilen käytyämme jälleen tontilla, havahduimme kotimatkalla varsin tärkeään kysymykseen: minkä värinen talosta tulee? Se on meille molemmille selvää, että ei ainakaan punainen, sininen, mintunvihreä, taivaansininen, vaaleanpunainen tai mikään muukaan luonnoton väri. Harkinnassa on siis harmaa (kuinka yllättävää!), sävytetty puu, ”kermanvalkoinen”, tumma ruskea.. Katon väri oli onneksi helppo, molemmat haluavat mustan.
Eilen sain myöskin idean verhoihin. Aion neuloa paperilangasta verhot ainakin olohuoneeseen, ehkä samasta saa myös jonkun kapan tapaisen keittiöön.. Tästä täytyy keskustella Lillehammerin neitien kanssa, miten ideani saadaan istutettua talon yleisilmeeseen. Eilen haastateltiin myös ”tuleva paras kaveri” eli Osmankäämin rakennustyömaan valvoja sekä pääsunnittelija. Arvostamme kaverin paikallistuntemusta sekä rauhallisuutta. Hänen avullaan löydämme oikeat kunnolliset työmiehet kuhunkin vaiheeseen. Yksi huoli vähemmän, kuusi lisää tilalle..
Seuraavaksi jatkamme odottelua. Arkkitehtimme on lupaillut ensimmäisiä virallisia pohjapiirroksia puolentoista-kahden viikon kuluttua; siihen asti emme voi tehdä oikein mitään muuta kuin odottaa. Ja ehkä käydä kaatamassa pari puuta, suunnitella tien paikkaa, pakata muuttolaatikoita, hankkiutua turhasta tavarasta eroon ja vaikkapa valmistaa niitä verhoja.
Aggressiivista odottelua kolmannella; yy-kaa-…