Woodexia pintaan, niin…

…terassit näyttää paljon paremmalta!

Rouva telaili tänään terassien otsalautoihin Woodexit, minä saunan terassin rappuun sekä otsalautoihin ja kyllä tuli taas paljon paremman näköistä. Ryhdikkyyttä ja linjakkuutta ihan eri malliin, kuin pelkällä painekyllästeellä käsitellyillä terassilaudoilla. Vai mitä?

Pääsisäänkäynnin kuisti ja raput on nyt myös käsitelty Woodexilla. Rimoitukset jäivät odottamaan vielä lisäinspiraatiota.

Terassihommien lisäksi otin pistolapion kiltisti kouraan ja levittelin istutusalueelle a.k.a. japanilaiseen puutarhaan kasatun salaojasepelin noin suurinpiirtein paikoilleen. Vielä sitä sepeliä jäi kottikärryiltäväksi eri paikkoihin vajaa nuppikuormallinen, mutta tuosta istutusalueesta tulee kyllä hyvä. Pari-kolme kirsikkapuuta, jokunen harkittu muu istutus/pensas ja homma on valmis.

Rouva suoritti sadonkorjuuta kirsikkatomaattiviljelmistä maalaushommien lomassa ja muodokkaita tuotoksia löytyi ainakin yksi. 🙂

Ai niin. Anoppi hommasi meille kompostorin ja sitä ollaan nyt täytetty kohta kolme viikkoa. L&T:n harmaa (yllättikö ketään?) 225 litrainen kompostori löysi paikkansa maalämpökaivon vierestä. Vielä ei ole lämmöt nousseet ihan riittävän korkealle, mutta eiköhän se tuosta lähde käyntiin aikanaan.

Kuvissa esiintyvä valaisin on pääoven kuistin kattoon asennettu spotti. Kunhan illat tästä vielä hieman tummuvat, niin pääsee ottamaan ulkovaloistakin kuvia, jotka näyttävät joltain.

Huomenna syntymäpäiväjuhlille ja maanantaina sitten takaisin töihin.

Saunan terassin puunsuojakäsittely

Eilen oltiin tehokkaita koko porukalla ja telattiin Woodex Aqua Classicia saunan terassin rimoituksiin sekä terassin lattiaan. Kun oikein vauhtiin päästiin, niin vetäistiin rouvan kanssa vielä päärakennuksen terassin kaidekin samaan vauhtiin kuntoon ja tuli hyvän näköistä. Huomattavasti ryhdikkäämmän näköistä ja oloista.

Before and after -kuvia olkaa hyvät.

Saunan terassin rappu sekä peitelaudat ovat vielä käsittelemättä – sade keskeytti hyvin alkaneen urakan kesken kaiken, mutta jos vaikka huomenna sitten… Sama homma on edessä myös päärakennuksen terassilla ja pääoven kuistilla. Värisävyn eron huomaa hyvin päärakennuksen terassin kaiteen sekä kodinhoitohuoneen oven edustan rimoituksen välillä. Jälkimmäisessä Koskenkylän sahan jäljiltä yksi kerros Woodexia pinnassa, kaiteessa sitten taas kaksi (kaiteen pystytolpissa kolme).Rouvan valeistuttamat, Mustilan Arboretumista naurettavan halpaan 20 euron kokonaishintaan hankitut puuntaimet tuntuvat viihtyvän Osmankäämin tilalla ja uutta versoa työntää jokaisesta taimesta. Syksymmällä sitten istutus lopullisiin paikkoihin, kunhan ne on saatu päätettyä.

Loppuun heinäkuun lopun maisema terassilta.

Terassitouhuja

Pitkästä aikaa jotain ”oikeaa” rakentamista taas.

Rouva aloitti maalausurakan ulkoakin, kun sain viikolla viimeisteltyä saunalla sisällä löylyhuoneen ikkunapuitteiden ja -karmin käsittelyn Supi-saunasuojalla. Rouva suti pintaan vielä viimeisen kerroksen tänään sisäpuolisen ikkunaruudun puitteisiin ja taas yksi homma tuli valmiiksi. Saunan löylyhuoneeseen pitää vielä tehdä selkänoja, koska juuri siinä kohtaa, jossa seinään nojatessa osuu selkä, on kaksi sormipanelia hikoillut pihkaa ulos huolella ja nojaamista ei voi nyt ajatellakaan. Missään muualla ei vastaavaa pihkahikoilua ole havaittavissa, joten meillä kävi harvinaisen huono tuuri tässä kohtaa. Onneksi laudelankkua on vielä jäljellä sopiva pätkä, joten selkänoja rakentuu siitä mukavasti.

Niin ne terassit. Saunan terassista aloitettiin ja siinä olevista rimoista. Rouva otti pienen telan käyttöön ja rullaili Woodexia rimoihin toisen kerroksen. Huomenna homma jatkuu terassin päädyn osalta pintakäsittelyllä, minä vaihdan kottikärryt ja lapion hiomakoneeseen ja hion saunan terassilaudat pintakäsittelyä varten kuntoon.

Muuten tämä päivä meni minulta kottikärryjen kanssa pihaa edestakaisin heiluessa. Saunan terassin edustalle jäi pihan täyttöjä tehdessä vielä ”hieman” koloa, kun rappuja terassille ei oltu vielä tehty, joten kottikärryhommiksi meni. Hidasta, raskasta ja hikistä puuhaa, jota jäi hamaan tulevaisuuteen ihan riittävästi tehtäväksi. Alkuillan ukkoskuuro varmisti sen, ettei huomenna ole mitään asiaa pihalle ilmestyneen mutavellin sekaan kottikärryllä – hyvä jos kumisaappailla viitsii mennä harppomaan tiluksia ympäri.

Kunhan huomenna saadaan saunan terassi kuntoon, niin laitan kuvia lopputuloksesta.

Pöytätuunausta

Sisustus- ja tee-se-itse-aiheinen juttu tähän väliin.

Oleellisesti lisääntyneiden asuinneliöiden myötä on pöytätilan tarve jotenkin kummasti lisääntynyt. Pöytiä on ollut meillä aikaisemminkin useita, mutta nyt on uusillekin pöydille tarvetta – lähinnä terasseille. Näihin palataan varmasti myöhemmin, mutta ne jo olemassa olevat pöydät, niistä tässä muutama sana ja kuva.

Olohuoneessa on ollut käytössä jo vuosia hyväksi todettu ja aikaisempiin sisustuksiin sopinut Stockmannilta ostettu lasipöydän metallirunko, jonka päälle on tällätty vahattu/maalattu 1200x600x40mm mäntyliimapuulevy. Värisävy on ollut jotain pyökin ja tammen välimaastosta, tarkkoja speksejä en enää muista.

Terassilla on ollut rengaspolttimen käyttöä helpottamassa myös 1200x600x40mm mäntyliimapuuleveystä kehitelty pöytä, johon on ruuvattu Ikean Vika Moliden jalat. Pintakäsittely on tehty Osmocolorin 3168-Antiikkitammi-sävyisellä läpikuultavalla vahalla. Vaikka ko. vaha onkin tarkoitettu sisäkäyttöön, on kyseinen pöytä ollut viimeisen kolme vuotta ulkosalla. Liimaukset rakoilevat jo ja pintakin on vääntyillyt. Jalat ovat ruosteessa.

Keittiön pöytä ja tuolit ovat mummin perintöä ja tietääkseni vuodelta 1954. Valmistaja ilmeisesti Asko. Materiaali umpikoivu, pintakäsittely alunperin noin 28 kerrosta kellertävää lakkaa. Lakan hioin pois heti käsittelyssä kaluston saatuani ja käsittelin sekä pöydän, että tuolit em. Osmocolorin vahalla 1:1 sekoituksella kirsikkaa ja pähkinää.

Näiden lisäksi urakoitsijamme Micke oli kantanut työmaalle jossain kohtaa pyöreän tulppaanimallisen pöydänjalan, johon oli ruuvannut kiinni ”yllättäen” mäntyliimapuulevyn, jossa on reilusti rakennusaikaisia käytönjälkiä. Pöydänjalka on ruosteessa osittain. Kyseinen pöytä on palvellut meillä tähän saakka muuton jälkeen terassilla apupöytänä.

Eilen sain inspiraatiopuuskan ja tartuin tasohiomakoneeseen, johon viritin hiomapaperia karkeudeltaan 100 ja aloin hiomaan ensin Micken tuomaa pöytää. Pintaan vedin trasselilla hieroen Liberonin spriipetsiä sävyltään vaalea tammi. Päälle vielä saman valmistajan Finishing Oil. Värisävyyn pitää kyllä hieman totutella ja suurella todennäköisyydellä tuohon tulee jossain vaiheessa uusi pöytälevy, joka käsitellään jollain muulla sävyllä, mutta nyt mennään näillä.

Seuraavaksi vuoroon pääsi terassin pöytä, josta tulikin sitten ihan vahingossa tämän näköinen:

Pintaan vedin hionnan js pölynpoiston jälkeen Liberonin Finishing Oilia ja jätin kuivumaan.

Seuraavaksi vuoroon pääsi olohuoneen pöytälevy, jonka hion samalla satasen paperilla puhtaaksi. Pintaan hieroin trasselilla saunan lauteisiinkin käytettyä Bloom puuvahaa, sävy Hiili. Levityksen jälkeen annoin vahan kuivua noin vartin verran ja hioin erittäin kevyesti hiomapaperilla karkeudeltaan 240. Pölynpoiston jälkeen pintaan vielä kerros Finishing Oilia. Lopputulos näyttää tältä:

Tässä vaiheessa olikin sitten koko eteläinen taivas aivan mustanaan ukkospilviä ja välke sekä jyrinä sellaista, että katsoin parhaaksi siirtää tuotokset sisätiloihin. Vielä pitäisi tehdä jotain ruostuneille pöydänjaloille ja keksiä niille jokin pintakäsittely – spraymaalilla saisi kyllä varmaankin kohtalaisen pinnan luonnonvoimia vastaan. Löytyisikö tähän jotain hyviä vinkkejä miten käsitellä metalliset pöydänjalat?

Keittiön pöydän ja tuolien kanssa onkin sitten hieman isompi urakka, sillä hiottavat muodot eivät ole ihan yhtä selkeitä kuin nämä nyt touhutut kolme pöytälevyä. Pintakäsittelynkin osalta pitää vielä kartoittaa vaihtoehtoja ja värisävyjä ennen työhön ryhtymistä. Nykyinen värisävy ei oikein toimi mitenkään tammen sävyisten keittiön kaappien tai olohuoneen parketin kanssa. Työhuoneessa sijaitseva työpöytäkin pitäisi jotenkin käsitellä, nyt kovapuinen pöytälevy imee itseensä sekä lian, että rasvan käsistä. Eli tekemistä riittää tälläkin saralla vielä vaikka ja kuinka.

Koti – jo nyt.

Istun lähes valmiin terassin portaalla katsellen kuinka aurinko laskee puiden latvojen taakse. Rouva ja pikkuraksaaja A lähtivät lähes jokasunnuntaiselle autoajelulle kohti Hämettä.

Koko tähänastisen rakennusajan paras hetki oli tänään. Pikkuraksaaja A on kitissyt pari edellistä viikonloppua, että raksalla on tylsää ja pitääkö aina mennä raksalle. Tänään – täysin yllättäen – kesken touhuamisen kuuluu kysymys:”Otto, arvaa mitä? Mulla on semmonen jännä tunne, että tää raksa on jo meidän koti, vaikkei se vielä ookkaan valmis.”

Meinasin pudota tikkailta. Kuusivuotias osaa yllättää, kun sille päälle sattuu.

Parhaisiin raksakokemuksiin menee myös tämänpäiväinen pikkuraksaaja A:n laulu- ja tanssiesitys Rakennetaan taloa.

Mitä siitä, vaikkei vielä ole ikkunoita tai ovia? Mitä siitä, että pihassa nököttää läjä puutavaraa ja telinefirman toistaiseksi noutamatta olevat kehikot? Mitä siitä, että piha on enemän kuravelliä kuin pihamaa?

Meillä on koti. Nyt jo.

Ulkoverhousmaalauksen loppusuora

Häämöttää jo. Lähellä, mutta viimeisen rypistyksen se vielä silti vaatii.

Tänään saatiin maalattua melko mukavasti viiden tunnin aikana kaikki pääoven kuistin sekä saunarakennuksen terassin kattojen laudat kertaalleen, nurkkalaudat samoin (jos nyt oikein Micken ohjeistusta ymmärsin) sekä rouvan toimesta viimeisetkin maalaamatta olleet räystäsaluset.

Saunarakennuksen pohjoispuolen seinäkin tuli sudittua lopulliseen kuosiinsa – enää puuttuu pieni soiro eteläpuolelta terassin kohdalta (tikapuuhommia, kun telineitä ei ole).

Loppusuora aukeaa siis huomenna ja silloin siirrytään terassien pylväiden sekä vaakapalkkien kimppuun. Ne pitää hioa puhtaaksi maaliroiskeista ja muista töhryistä sekä pohjustaa. Pintaan tulee näihin Woodexin kuultavaa puunsuojaa, sävy 1829. Samalla aineella suditaan niin kaiteiden tolpat sekä vaakarimoitus kuin pääoven vireen, kodinhoitohuoneen oven viereen sekä saunaterassin päätyyn tulevat rimoitukset. Eli hommaa on vielä vaikka ja kuinka, mutta ei aivan määrättömästi.

Motivaatiokämppään muuton yhteydessä jonnekin kadonnut tasohiomakone pitäisi kaivella jostain huomenna aamulla ennen raksalle siirtymistä – helpottaa huomattavasti tolppien ja palkkien hiontaurakkaa.

Mitäs muuta on tapahtunut? Torstaina pidettiin Lillehammerin neitojen, Micken, Petskin ja Kimin kanssa palaveria työmaalla – päällimmäisenä aiheena valaistus ja sen asentaminen. Koska käytännössä kaikki valaisimet (ruokailutilan valaisimia lukuunottamatta) upotetaan kattoon, pitää sisäkaton asennuksessa huomioida asennusvara tuplakoolauksella. Otetaan tästä kuvia sitten, kun sen aika on. Rouva lupasi kirjoitella oman postauksen niistä valoista sekä valaistussuunnitelmasta tässä pikapuolin (jos ei ensi viikolla ole luettavassa muodossa, niin kirjoitan sen sitten itse… 😉 ). Sisustuksen osalta muutenkin ollaan jo lähes maalissa (pun intended), siitäkin rouva lupasi kirjoitella tarkemmat sepustukset tässä jossain välissä.

Pieniä vastoinkäymisiäkin on koettu. Ei tosin rakentamiseen liittyviä, vaan perheen arkilogistiikkaan liittyviä. Kakkoskulkineen virkaa täyttävä Citroën C4 yllätti allekirjoittaneen keskiviikkona iltapäivällä, kun rengas pomppasi vanteelta kesken ajon ja nyt rengas pitäisi vaihdattaa uuteen jossain välissä.

Tänään yritettiin käydä koko perheen voimin Linnanmäen Valokarnevaaleihin tutustumassa, mutta kaatosateen kastellessa koko porukan, päädyttiin nopeasti siihen, että siirrytään motivaatiokämpälle iltapalan kautta nukkumaan ja keräämään voimia huomista raksapäivää varten. Kuvia oli tarkoitus napsia tähän useampiakin, mutta nyt pitää tyytyä vanhoihin tuotoksiin menneiltä vuosilta (vuoden 2009 Valokarnevaaleilla ulkoilutin Mamiya 645 PRO TL:ää ja kuvasin Fuji Astia 100f -diafilmille). Näihin kuviin, näihin tunnelmiin: Hyvää yötä!

Kuvapläjäys ontelolaatoista

Eilinen aamu valkeni pilvisenä ja painostavan kosteana. Pakkasin aamupalan ja goretexit kassiin jo ennen kello kuutta aamulla ja suuntasin tiluksille, jossa Sandström Oy:n nosturi odottikin jo paikoillaan. Jännitys oli lähes käsin kosketeltavaa.

Lopulliset viilaukset vielä ennen laattojen paikoilleen nostoa.

Yleiskuvaa työmaasta. Jäiköhän nuo kuormalavat tuonne ryömintätilaan vai ei?

Laatat asennettiin kuvassa näkyvien muovipalojen päälle. Bitumikaistale estää betonin valumisen lecasoraharkkojen sisään, kun laattojen saumavalu tehdään huomenna tai perjantaina.

Sieltä se ensimmäinen kuorma sitten tulee.

Heittämällä pihaan…

Ja pian oli ensimmäinen laatta jo asennettuna.

Peter ja Pielisen betonin kuski purkavat lastia.

Micke on tarkkana asennuksen kanssa heti alusta alkaen.

Meillä laatat tulivat tehtaalta valmiiksi alapuolelta eristettyinä. 150mm eristettä – ei palele varpaat talvella.

Peter ja varmistuskettingit.

Pian oltiin jo näin pitkällä.

Micke ohjaa laattaa paikoilleen.

Toinen kuorma tuli heti ensimmäisen perään. Onkohan joku yrittänyt ladata partakonettaan joskus tässä?

Saunarakennuksen ensimmäinen laatta menossa paikoilleen.

Tarkkaa hommaa edelleen.

Kaksi viimeistä pätkää enää jäljellä.

Kun laatat oli saatu paikoilleen, oli vuorossa saumavalun valmistelua eli raudoitusta.

Raudoitus irroitettiin sokkelin pinnasta kivillä, jotta valussa käytettävä betoni pääsee myös rautojen alle.

Välillä satoi, toisessa kohtaa taas paistoi. Synkistä pilvistä huolimatta Micke, Peter ja muu asennusporukka sai tuulettaa onnistuneen asennusurakan päätteeksi.

Kim piipahti myös toteamassa tilanteen onnistuneen asennuksen osalta iltapäivällä ja kävimme läpi vielä muutaman rakenteisiin liittyvän detaljin. Loppupäivä etenikin sitten puupinojen pohjien valmistelussa, päärakennuksen terassin pilareiden anturoiden muottilautojen kanniskelussa sekä siirtymisessä Lillehammerin neitojen luo käymään läpi sisustusbudjettia, sen vaatimia ratkaisuja sekä laatta-, kaapisto-, valaistus- että hankintapaikkavaihtoehtoja läpikäyden. Silläkin saralla näyttää suunta varsin hyvältä haasteista huolimatta – hienoa Johanna ja Minna!

Tänään on vuorossa välipäivä rakennukselta – luvassa paperihommien hoitoa, piipahdus Kaakelikeskuksella ja lepäilyä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: