Polttopuut – revisited

Ne polttopuut. Niitä on ja paljon.

Kokonaismäärä, joka tiluksilta on maaliskuun alun jälkeen kaadettu, pätkitty, halkaistu ja laitettu pinoon, on noin 110-120 m3. Meille omaan pihaan jäi pinoihin n. 60 m3, vanhempien pihaan siirtyi n. 40 m3 ja Aku-serkulle sekä pääsuunnittelijallemme Kimille yhteensä n. 10-20 m3.

Paljonko se sitten vaati töitä. No paljon. Käytännössä kaikki maalis-, huhti- ja toukokuun viikonloput sekä osan arki-illoistakin Tilhi lauloi, kaksitahtibensa ja teräketjuöljy tuoksui ja hiki virtasi. Klapikoneen käyttötunnit lähentelevät nyt 300:aa, teräketjuja on mennyt omassa moottorisahassa 8 kpl ja laippoja 3 kpl, bensaa arviolta n. 20 litraa, teräketjuöljyä arviolta ainakin 5 litraa. Isän moottorisaha kulutti kaksi laippaa, viisi ketjua ja yhden täyshuollon. Oma Stihl pitäisi huollattaa tässä syksyllä ja viedä nuo kovapalateräketjut teroitettavaksi, kun niitä en käsipelillä jaksanut/viitsinyt/ehtinyt teroittaa vieläkään – ovat sitten iskussa seuraavaa kertaa varten.

Kesäkuussa oli pieni tauko polttopuiden osalta, mutta muutamana päivänä niitäkin tehtiin ja klapikone sai laulaa. Heinäkuussa oli vielä hiljaisempaa klapien osalta. Elokuussa alkoi ahdistamaan ja päätin pyytää kavereita, sukulaisia ja kollegoita töistä apuun syyskuun puolella. Kaksi täyttä viikonloppua vaihtelevalla miehityksellä ja valmista tuli – jäi niitä pöllejä vielä jemmaan, jos oikein kauhea ikävä klapikoneen laulantaa tulee.

Kuvia:

 

Tässä viimeisen polttopuuviikonlopun lähtötilanne lauantaiaamulta.

Työkaveri Niko sai pikkuraksaajasta apulaisen koneenkäyttäjäksi.

Tähän päädyttiin sunnuntaiaamuksi.

Pinottiinkin välillä eli sunnuntaiaamuna. Olemme käyttäneet työkaveriltani Juhalta saatua pinoamistekniikkaa, jossa kuormalavojen päälle tehdään ensin klapeista reunat ja jonka sisälle sitten heitellään täytettä niin paljon, että reunaa voi taas jatkaa ylöspäin. Helppo ja nopea tapa saada paljon puuta pinolle siististi ja kuivumaan tehokkaasti – ilma kiertää pinon alta läpi koko kasan ja puut kuivuvat todella nopeasti käyttökuntoon.

Sunnuntaina oli upea keli ja apureina isä, äiti sekä pikkuraksaaja.

 

Iltapäivällä kahden jälkeen oli tilanne tämä:

 

…ja vähän ennen viittä sunnuntai-iltapäivänä pino olikin valmis!

 

Vielä pressut päälle, niin voi talvi tulla.

 

Tuolla viime viikonloppuna valmistuuneella pinolla on leveyttä 8m, korkeutta oikeassa reunassa 1,7m ja syvyyttä 2,4m = 20m3 puuta. Noin 40m3 kokoinen pino tehtiin siis jo edellisenä viikonloppuna työkavereiden sekä sukulaisten suosiollisella avustuksella.

Jäi tuohon siis muutama metrinen pätkä askarreltavaakin, kuten kuvasta näkyy, mutta maailma ei siihen kaadu, vaikka nuo tuohon mätänisivätkin. Tuolla pinon takana näkyvä puusto on meidän, joten ei huolta polttopuiden loppumisesta.

Vielä en osaa varmaksi sanoa tulevan kodin polttopuun kulutusta, mutta jos arvata pitäisi, niin jonnekin 5-10m3/vuosi tasoon se tulee asettumaan. Niinpä meillä on karkealla hanskalla arvioiden 7-10 vuoden polttopuut nyt tehtynä ja pinossa.

Suuri kiitos kaikille urakassa mukana olleille! Sauna tulee olemaan aina lämmin, kun tulette käymään – ja oluttakin on, lupaan sen!

Advertisement

Grillikauden avajaiset

Jo traditioksi muodostuneet Oton päivän grillibileet järjestettiin perinteisen kaavan mukaan tällä kertaa Osmankäämin tilalla reipashenkisen hyötyliikunnan merkeissä. Motivaatiokämpän parvekkeella ei järjestyssäännön mukaan saa grillata, joten paikan valinta oli pakon sanelema, mutta kuitenkin mieluisa.

Raksatonttu grillaa.

Osallistujajoukko kasvoi mukavasti h-hetken lähestyessä ja lauantaina klo 12 jälkeen tiluksilla kävi melkoinen kuhina ja pulina, kun yli kymmenen henkeä siirteli risuja sekä puupöllejä joko nuotioon tai kasalle. Välillä nautittiin lähes kesäisen lämpimästä kelistä ja grillattiin Chef Wotkinin lihaa ja perus-Campingiä.

Kiitos vielä: Saara, Tuomas, Antti, Frans, Juho, Petri, Johanna, Minna, Kim, Anna, Ilkka. Rouva Osmankäämiä unohtamatta.

Johanna ja Minna

Rääppiäiset pidettiin eilen sunnuntaina hieman pienemmällä porukalla, mutta tehokasta toimintaa riitti silti. Uusi klapikone koeajettiin tontilla ja havaittiin toimivaksi laitteeksi. Risujen polttaminen loppui eiliseen, sillä maapohja on sen verran kuivaa, että isoa avotulta ei enää uskalla tehdä – kasaillaan loput risut johonkin tontin nurkkaan ja poltellaan sitten paremmalla ajalla ja sopivammalla kelillä pois.

Kiitos Pete, Marilyn, Ilkka ja Birgit. Kivaa oli koko päivän.

Kahtena päivänä yhteensä 15 tuntia moottorisahan kahvassa tuntuu vielä tänäkin aamuna – kyse ei siis ole vaalikohmelosta.

Keskiviikkona rakennuslupahakemusta väännetään lähetyskuntoon ja toivottavasti ensimmäiset tarjoukset rakennusurakasta räpsähtävät sähköpostiin.

Kuvia lisäilen talkoista tänne myöhemmin.

Raksatonttu ja vaimo. Tonttu etualalla.

Kanto kaskessa.

Oikeammin kyllä hangessa tuo kuvassakin näkyvä kanto möllöttelee.

Viikonlopun aikana tuli heiluttua yhteensä 13 tuntia moottorisahan kahvassa ja pyöriteltyä pöllejä sekä oksia ympäri tonttia. Pääsääntöisesti pöllit onnistuneesti pinoihin ja risut nuotioon. Tekemistä jäi vielä vaikka ja kuinka tuleville viikonlopuille, mutta nyt tontilla on jo aukko, johon päivä paistaa.

Ensimmäinen ”vastoinkäyminenkin” on nyt rakennusprojektin tiimoilta tullut vastaan. Vesi- ja viemäriveto taitaa mennä mahdottomaksi, koska lähipeltojen maanomistaja ei ole antanut lupaa vetää putkia. Vaihtoehtoinen reitti on kyllä olemassa, mutta se on toteutukseltaan haastavampi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että alamme tutkia vaihtoehtoisia ratkaisuja käyttö- ja jäteveden hanskaamiseen – porakaivo puhtaalle vedelle ja jonkinmoinen saostuskaivo/imeytyskenttä-yhdistelmä sitten likaisille vesille. Ei tämä maailmaa kaada tai aiheuta kummempia sydämentykytyksiä – on vain yksi asia lisää selvitettävien asioiden luettelossa.

Tuo kuvan kuusen kanto oli muuten isoin puu, jonka olen kaatanut tai ollut mukana kaatamassa. Iso kiitos isälle kaatoavusta jo tässä vaiheessa!

Tänään on illalla vuorossa laattojen ihmettelyä Lillehammerin Johannan ja Minnan avustuksella ja toivottavasti arkkitehtimme Antti saa tarjouspyyntöihin liitettävät piirrustukset valmiiksi.

 

Päivitystä: Vesijohto ja viemärihommat menivät sitten sinne itseensä eli pöntöstä alas. Maanomistajat eivät antaneet lupaa vetää putkia maittensa läpi. Siirrymme siis suunnitelmaan B, jossa porakaivo tuottaa vettä ja umpisäiliö hoitaa mustat ja imeytyskenttä harmaat vedet.

 

Sunnuntaisäpinää ja motivaatiota

Motivaatiokämppä on aikamoisessa kaaoksessa ja samaan aikaan pitäisi väkertää tarjouspyyntöjä talotehtaille kovalla vauhdilla. Jokin yhtälössä ei nyt ole oikein.

Tiistaina menemme tyttären kanssa käymään Lillehammerissa ja pikkuneiti saa kertoa näkemyksiään oman huoneen värimaailman ja kalustuksen suhteen. Aika täpinöissään tuntuu tyttö olevan. 🙂

Itse aloitin talvilomani nyt ja tulevan viikon aikana on ohjelmassa moottorisahan hankinta (Stihl tottakai!), motivaatioasunnon sisustamista sekä lvi-suunnittelun  ja maalämpötoimittajien kilpailutusta. Tulavana viikonloppuna sitten ainakin lauantai menee tontilla; raivataan tila kaadettaville puille ja suunnitellaan hiukan talkoiden tuomaa paikoitusongelman ratkaisua ym.

On aika haastavaa yhdistää suunnittelu, raivaus, organisointi, normaalit työt ja perhe-elämä jo nyt, vaikkei ”oikea” rakentaminen ole edes vielä alkanut. Mutta koska tässä vaiheessa lyödään lukkoon n. 90% tulevan talon käyttökustannusten muodostumisesta, haluamme olla varmoja että kaikki menee niin kuin on suunniteltu ja laskettu.

Mukavaa aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille; me lähdemme koko perhe Ikeaan ja sen jälkeen luovuttamaan vanhan asunnon avaimet uusille asukkaille.

%d bloggaajaa tykkää tästä: