Polttopuut – revisited

Ne polttopuut. Niitä on ja paljon.

Kokonaismäärä, joka tiluksilta on maaliskuun alun jälkeen kaadettu, pätkitty, halkaistu ja laitettu pinoon, on noin 110-120 m3. Meille omaan pihaan jäi pinoihin n. 60 m3, vanhempien pihaan siirtyi n. 40 m3 ja Aku-serkulle sekä pääsuunnittelijallemme Kimille yhteensä n. 10-20 m3.

Paljonko se sitten vaati töitä. No paljon. Käytännössä kaikki maalis-, huhti- ja toukokuun viikonloput sekä osan arki-illoistakin Tilhi lauloi, kaksitahtibensa ja teräketjuöljy tuoksui ja hiki virtasi. Klapikoneen käyttötunnit lähentelevät nyt 300:aa, teräketjuja on mennyt omassa moottorisahassa 8 kpl ja laippoja 3 kpl, bensaa arviolta n. 20 litraa, teräketjuöljyä arviolta ainakin 5 litraa. Isän moottorisaha kulutti kaksi laippaa, viisi ketjua ja yhden täyshuollon. Oma Stihl pitäisi huollattaa tässä syksyllä ja viedä nuo kovapalateräketjut teroitettavaksi, kun niitä en käsipelillä jaksanut/viitsinyt/ehtinyt teroittaa vieläkään – ovat sitten iskussa seuraavaa kertaa varten.

Kesäkuussa oli pieni tauko polttopuiden osalta, mutta muutamana päivänä niitäkin tehtiin ja klapikone sai laulaa. Heinäkuussa oli vielä hiljaisempaa klapien osalta. Elokuussa alkoi ahdistamaan ja päätin pyytää kavereita, sukulaisia ja kollegoita töistä apuun syyskuun puolella. Kaksi täyttä viikonloppua vaihtelevalla miehityksellä ja valmista tuli – jäi niitä pöllejä vielä jemmaan, jos oikein kauhea ikävä klapikoneen laulantaa tulee.

Kuvia:

 

Tässä viimeisen polttopuuviikonlopun lähtötilanne lauantaiaamulta.

Työkaveri Niko sai pikkuraksaajasta apulaisen koneenkäyttäjäksi.

Tähän päädyttiin sunnuntaiaamuksi.

Pinottiinkin välillä eli sunnuntaiaamuna. Olemme käyttäneet työkaveriltani Juhalta saatua pinoamistekniikkaa, jossa kuormalavojen päälle tehdään ensin klapeista reunat ja jonka sisälle sitten heitellään täytettä niin paljon, että reunaa voi taas jatkaa ylöspäin. Helppo ja nopea tapa saada paljon puuta pinolle siististi ja kuivumaan tehokkaasti – ilma kiertää pinon alta läpi koko kasan ja puut kuivuvat todella nopeasti käyttökuntoon.

Sunnuntaina oli upea keli ja apureina isä, äiti sekä pikkuraksaaja.

 

Iltapäivällä kahden jälkeen oli tilanne tämä:

 

…ja vähän ennen viittä sunnuntai-iltapäivänä pino olikin valmis!

 

Vielä pressut päälle, niin voi talvi tulla.

 

Tuolla viime viikonloppuna valmistuuneella pinolla on leveyttä 8m, korkeutta oikeassa reunassa 1,7m ja syvyyttä 2,4m = 20m3 puuta. Noin 40m3 kokoinen pino tehtiin siis jo edellisenä viikonloppuna työkavereiden sekä sukulaisten suosiollisella avustuksella.

Jäi tuohon siis muutama metrinen pätkä askarreltavaakin, kuten kuvasta näkyy, mutta maailma ei siihen kaadu, vaikka nuo tuohon mätänisivätkin. Tuolla pinon takana näkyvä puusto on meidän, joten ei huolta polttopuiden loppumisesta.

Vielä en osaa varmaksi sanoa tulevan kodin polttopuun kulutusta, mutta jos arvata pitäisi, niin jonnekin 5-10m3/vuosi tasoon se tulee asettumaan. Niinpä meillä on karkealla hanskalla arvioiden 7-10 vuoden polttopuut nyt tehtynä ja pinossa.

Suuri kiitos kaikille urakassa mukana olleille! Sauna tulee olemaan aina lämmin, kun tulette käymään – ja oluttakin on, lupaan sen!

Habitaren satoa

Viime viikon torstaina singahdimme töiden jälkeen Helsingin messukeskukseen Habitare-messujen antia ihmettelemään. Liput meille toimitti Studio Lillehammer – kiitos niistä!

Tarkoituksena ei ollut etsiä mitään erityistä, vaan tutustua messujen antiin valikoidusti. Aikaa olisi saanut kulumaan reilusti enemmän kuin mitä käytimme, mutta selviydyimme ulos messukeskuksesta kolmen tunnin kiertelyn jälkeen. Sisustustavaraosastolle emme vaivautuneet lainkaan – ensi vuonna sitten, kun on jotain mitä sisustaa…

Itseäni kiinnostivat messuilla eniten erilaiset takkaratkaisut sekä Genelecin osastolla esitelty uusi subwoofer-malli, 5051A. Keittökoneitakin ihmettelimme lähinnä Samsungin vauhdikkaan esittelijäporukan kanssa – löysimme pienen etsinnän jälkeen myös sen kadonneen paikan pesuaineelle integroitavassa tiskikoneessakin. Kodinkoneasioissa homma jatkuu messukeskuksessa lokakuun alussa pidettävillä Expert Expoilla, jossa pitäisi olla hyviä tarjouksia kodinkoneista.

Hanoja, suihkuja ja vesikalusteita vilkaistiin ohimennen ja bongasin sänkyosastoilla poseeranneen missi-Piankin iltapäivälehdissäkin uutisoidussa sinisessä minimekossaan – en käynyt pyytämässä nimikirjoitusta. 🙂

Genelecin uutuussubbarista jäi erittäin hyvä vaikutelma ja sellainen tulee jossain vaiheessa hankittavien listalle.

Takkaosastoilta haarukoimme lähinnä tyylisuuntaa sekä pintakäsittelyvaihtoehtoja muurarimestarillemme toteutettavaksi. Kameraan tarttui yhdeltä osastolta muotokieleltään ja tilaratkaisultaan omaa silmää miellyttävä sekä toiselta sitten siihen sopiva pinta. Mittasuhteita pitää vielä miettiä muurarin kanssa tarkemmin, kunhan sen aika on.

Rouva bongasi hauskan valaisimen, joilla voisi saada lämpöä ja väriä esim. työhuoneeseen tai eteiseen. Suunnittelijana Roni Kosunen nollasarjasta:
http://nollasarja.mamk.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=1602&#. Myös nämä toiset bongatut valaisimet olivat varsin mielenkiintoisia – eivätkä edes mitenkään pahan hintaisiakaan, alle 200e suurin malli ja nämä kuvassa olevat seinämallit noin 100e:

Viime viikkoina meillä blogissa vahvasti esillä olleet polttopuutkin saivat uusia käyttötarkoituksia, kun hoksasin kopioida idean Forme-mattojen ständiltä. Pari tuollaista ja päälle esim. lasikansi, niin saunakuistin pöytä on valmis tai sellaisenaan yksitellen toimii joko jakkarana tai pienenä sivupöytänä.

Kaarina Kauhasen huopatyöt olivat upeita ja väriloistossaan maukkaita. Kivityynyt sopisivat kyllä meillekin.
www.kaarinakauhanen.com

Juuripuun näytillä ollut saarnista valmistettu prototyyppipöytä herätti varsin suuren omistamisen halun – kuvaa en muistanut jostain kumman syystä ottaa ja sitä ei tietenkään löydy nettisivuiltakaan. Hienopuuseppä Markku Lyytinen osasi kertoa juuri niistä asioista, jotka meitä kiinnostivat pöydän tekemisessä, sen materiaalivalinnoista ja tämä vielä helpon yksinkertaisen ymmärettävässä muodossa. Keskustelimme myös oman puumateriaalin käytöstä pöydässä – taitaa jäädä harkinnan asteelle, vaikka olisihan se hienoa saada syödä aamupuuro oman tilan puista kaadetun, sahatun, kuivatun ja valmistetun pöydän ääressä.
www.juuripuu.fi

Pintanikkarit tarjosi hyviä ideoita puun pintakäsittelyä varten, jotta puuta voi käyttää pengerrysten tekoon pihalla. Hautaterva ja rautavithriili ovat avainsanat tässä. Kaiken päälle vielä erittäin mukava esittelijä.
www.pintanikkarit.fi

Muuten messuista jäi ainakin itselleni hieman sekava mielikuva. Paljon kaikkea, mutta vaikka saman tuotealueen näytteilleasettajia olikin sijoitettu samalle alueelle, oli kokonaisuus jotenkin hankalasti hahmotettava. Käytäväjaottelu tai joku tökki ainakin tälläiselle putkiaivoinsinöörille.

Koska meillä iso osa sisustuksen vaihtoehtojen haarukoinnista on ulkoistettu Studio Lillehammerille, ei meillä ollut varsinaista ”to-do”-listaa ja pakonomaista tarvetta etsiä jotain tiettyä. Ihan hauska iltapäivä ja mukavaa vaihtelua raksaamiselle kuitenkin.

Polttopuu-urakka loppusuoralla

Tällä viikolla on tapahtunut paljon. Niin töissä kuin raksallakin. Kulunut viikko on ollut todella työn täyteinen ja sama meno jatkuu vielä huomennakin, mutta onneksi näyttää siltä, että pieni hengähdystauko tai kevennetty touhupaketti on tiedossa seuraavaksi viikonlopuksi.

Keskiviikkona kävimme piipahtamassa raksalla siivoamassa ja rouva maalaamassa. Tänään jatkoimme viime viikonlopun touhuja eli rouva maalasi ja minä jatkoin polttopuiden kanssa vääntämistä työkaverin Nikon korvaamattomalla avustuksella. Aamupäivällä puoli kymmenen käynnistyi klapikone ja jaksoi puskea lähes kello neljään iltapäivällä. Lopputuloksena iso kasa klapeja (tai pilkettä) pinoamista odottamassa. Vielä jäi huomiselle urakkaa, mutta vankka uskomus on, että huomenna saan peitellä kaikki puut pilkottuna talvea odottamaan pressun alle.

Rouva on siis keskittynyt maalaushommiin. Micken ja kumppaneiden asentama ulkoverhous on nyt lähes kokonaan kahteen kertaan maalattuna päärakennuksen pohjoisseinustalla ja huomenna homma jatkuu eteläseinustan osalta. Länsi- ja itäpäädyt maalataan kunhan saadaan telineet siirrettyä.

Pääoven edustan terassin katos kattotuoleineen oli valmistunut perjantain aikana ja peltiseppä oli käynyt asentamassa saunarakennukseen peltikaton. Samalla pohjoisseinustalle oli ilmestynyt sadevesikourut.

Habitaressakin ”piipahdettiin” torstaina. Siitä erillinen postaus tulossa joko huomenna tai sitten vasta ensi viikolla – katsotaan nyt, kuinka pitkään huomenna raksalla viihdytään.

Maanantai-illaksi on sovittuna palaveri työmaalle. Siitä lisää ensi viikolla.

Kuvia:

Talkoot ja maalaustouhuja

Viikonloppu alkaa olla käsitelty taas tältä erää. Tiski- ja pyykkikone pyörivät ja kameran muistikortille kertyneet kuvat on siirretty koneelle käsittelyä varten. Viikonloppu on ollut täynnä touhua ja tohinaa ja siten onkin paljon saatu aikaiseksi. Siitä seuraavassa.

Lauantaiksi olimme päättäneet järjestää puutalkoot. Keväällä pellon reunaan kasattu puupino piti siirtää tontin toiselle reunalle ja tavoitteena oli saada vielä pilkkomista odottavat pöllit pilkottua. Muutakin touhua oli suunnitelmissa, mutta aika loppui kesken. Työlistalle jäi siis tekemistä vielä seuraaviinkin talkoisiin! 🙂

En pysty tässä kiittämään talkoisiin osallistuneita riittävästi – teitte kaikki todella suuren palveluksen meille, josta lupaamani tuparikutsu ja kylpypaljulupaus ovat vain pieni korvaus näkemästänne vaivasta. Anssi, Kari, Matti, Mika, Toni, Saara, Mikko, Tia, Eija, Martti, Jorma, Ilkka, Birgit ja etäosallistuja Aino-Kaisa – iso kiitos! Puupino siirtyi, pöllikasa pieneni huomattavasti, ruoka oli hyvää ja sitä oli vähintäänkin riittävästi, seura hyvää, läppä välillä luokatonta ja sääkin suosi suurimman osan aikaa.

Tänään sunnuntaina olimme suurimman osan päivästä kaksin ja maalasimme läjän ulkoverhouspaneelia tehostevärillä (Rautaruukin RR23 – sama kuin peltikatossamme). Ystävämme Antti ilmaantui paikalle iltapäivällä ja tilusten kiertämisen ohessa, mukavan turinoinnin lomassa pressutimme klapipinot, siivosimme Micken pressut parempaan kuosiin ja ihmettelimme karkumatkalla ollutta koiraa. Kiitos Antti avusta – pienikin apu ja juttuseura on aina tervetullutta!

Kuvia:

Raksatuonttukin piipahti eilen puupinolla. Samoin sisilisko, joka jaksoi poseerata pitkään ja hartaasti useamman kuvan ottamisen ajan täysin liikkumatta paikoillaan. Gallerian kolmesta viimeisestä kuvasta voi ihastella Koskenkylän Puu Oy:n meille tekemää ulkoverhouspaneelia sekä sen pontteja – kapea ja matala täyspontti, joka nostaa itse paneelin pääosaan jättämättä liian isoja varjoja seinäpintaan. Pintaan sudittu Vinha sävytettynä RR23:ksi on siis tehosteväri, joka tulee ikkunoiden ylä- ja alapuolelle. Loput seinästä tulee paneelilla, joka on toimitettu valmiiksi pintamaalattuna (Vinha sävynä 603X) suoraan sahalta.

Paneelia alkaa siirtymään kiinni seinään jo huomenna. Micke ainakin lupasi näin. Huomenna asennetaan myös sadevesikourut päärakennuksen pitkille sivuille – mikäli ei sada liikaa siis. Illalla työpäivän jälkeen on kyllä taas suuntana raksa – ulkoverhouspaneeli asennettuna seinään on kyllä ihan pakko nähdä!

Yllä olevassa galleriassa oleva ensimmäinen kuva on otettu päärakennuksen sisältä ja kuvaa katossa käytettyä rakennetta, joka herätti keskustelua talkooporukan keskuudessa. Puhelinsoitto Mickelle selvensi asian, jota moni ihmetteli – miksi peltikaton ja ruoteiden välissä ei ole kosteussulkua? Sitä ei tarvita. Konesaumattu peltikatto on itsessään täysin tiivis ja ulkopuolelta ei vettä katteen alle pääse muualta kuin läpivienneistä, jotka tietenkin tiivistetään asian vaatimalla tavalla. Rakenteen sisäpintaan muodostuva kondenssivesi taas ei pääse putoamaan suoraan yläpohjan eristevilloihin, vaan siirtyy ruoteisiin, joista kosteus haihtuu/kuivuu sen verran tehokkaasti, ettei vaaranna rakenteen toimivuutta tai käyttöikää. Jos katon kiinnityksessä olisi käytetty kateruuveja, olisi kosteussulku pitänyt asentaa ja se taas olisi vaatinut huomattavasti monimutkaisemman kattorakenteen. Aina oppii jotain uutta…

Nyt mukavaa sunnuntai-iltaa ja työn iloa alkavalle viikolle sekä raksaajille, että muillekin touhuajille niin ansiotöissä kuin raksapuuhasteluissa!

Ja niin. Koko päivän polttavaan kysymykseen vastaus – missä olit kymmenen vuotta sitten? Herttoniemen Vehossa ihmettelmässä miksi yksikään automyyjistä ei ollut kiinnostunut esittelmään minulle uutta autoa, vaan tuijotti mielummin telkkaria. Vastauksen sain, kun lähdin itsekin kotiin ja avasin television.

PS. Pinolla on klapeja noin 40m3. Riittänee hetkeksi.

Kuvia viime viikolta ja kaivoasiaa

Kuvia viimeisen viikon ajalta. Hellettä olemme ihmetelleet klapikoneen kanssa touhutessa ja kaivojen porausta ihaillen.

Torstaina ja perjantaina porarit kävivät kairaamassa meille 120m syvän poravesikaivon sekä 194m syvän maalämpökaivon. Vesikaivossa ei vielä ole vettä, mutta paineaukaisu on tulossa toivottavasti jo ensi viikolle. Ensi viikolla tapahtuu joka tapauksessa maalämpökaivon osalta – Gebwellin asentajat tulevat asentamaan keräimet.

Lauantaina saimme uuden vieraan tiluksille – kiitos Antti S. piipahduksesta ja tuliaisista!

Viikonloppu menikin sitten muuten pelkästään klapikonetta laulattaessa. Klapipinot kasvoivat silmissä ja karkea arvio touhuilun tuloksista on tällä hetkellä n. 20m3 polttopuita pinollaan. Vielä jäi huomisillaksi askarreltavaa ja Pinomestari Ilkka lupasi tulla keskiviikkona tai torstaina vielä auttamaan loppukasan kanssa. Sen jälkeen mahtuukin sitten salaojaputki- ja harkkokuormat nätisti pihaan.

Ja jottei totuus unohtuisi – pöllejä on pätkimättä ja pilkkomatta vielä n. 40m3 edestä – niiden parinkymmenen kuution lisäksi siis, jotka Pinomestari Ilkka on alkuvuoden aikana jo vienyt, pilkkonut ja pinonnut omalle pihalleen. Tekemistä siis riittää.

Kiirettä pukkaa

Aikataulujen kanssa alkaa olla hieman haastavaa ja tuntuu, etteivät tunnit riitä vuorokaudessa mihinkään. Näin siis sekä Villa Osmankäämin rakennusprojektin osalta, että myös töissä – tekemistä riittää ja kalenteri täyttyy tiivistä tahtia. Eilen reilun 14 tunnin päivä töiden ja parin Osmankäämi-palaverin tiimoilta, maanantai ja tiistai meni työreissulla Pohjanmaalla ja auton mittariin kertyi n. 1500km lisää.

Paljon on taas viety asioita eteenpäin. Pohjien teosta sovittiin alustavasti eilen Laaksonen Racingin Askon kanssa ja pähkäiltiin tiluksilta löytyvälle polttopuuainekselle, maasta nypittäville kannoille sekä pohjien alta kaavittavalle pintamaalle läjityspaikkoja. Lopputuloksena tiedossa on paljon pöllien kottikärräilyä ensi viikonloppuna. Ai niin, ne kärryt pitäisi hommata jostain.

Hakevuori Oy:ltä saatiin tarjous kantojen noudosta – 1000e ja noin 150 irtokuutiota kantoja katoaa hakettimeen. Löytyisiköhän tähän joku muu ratkaisu tai tarjoaja?

Tarjouksia ollaan saatu monesta muustakin asiasta ja toimittajaehdokkaalta. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua kokonaiskuva ja hintataso ja ainakin vielä näyttää hyvältä kokonaisbudjetin osalta.

Sitten niitä kuvia uudesta liittymästä tiluksille ja vähän muustakin – olkaa hyvät. Kuvat iPhonella otettuja.

Tänään iltapäivällä on taas suunta aurinkoisille etelärinteille moottorisahan kanssa heilumaan ja muistin aamulla pakata järkkärinkin reppuun. Nyt pitää muistaa enää ottaa sillä kuvia.

Facebookin Raksakimpan kautta löytyi rakennusaikaiseksi taukotilaksi ja työkaluvarastoksi käytetty työmaakoppi. Tämän pitäisi ilmaantua tiluksille viimeistään kesäkuun puolivälissä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: