Pihapiirin tapahtumia

Varoitus: sisältää paljon kuvia.

Vaikkei meillä nyt mitenkään aktiivisesti olekaan blogia päivitetty viime aikoina, on pihalla sekä lähiympäristössä tapahtunut aika lailla. Suurin muutos on ympäröivän metsän harvennushakuu, joka toi meillekin pihalle lisää valoa – erityisesti ilta-auringon muodossa.

Kaikki lähti siitä, kun vanhempainvapaita viettäessä viime syksynä ja vaunulenkkiä jälkikasvun kanssa tehdessä huomasin tien vierustan metsän useiden kuusien olevan kirjanpainajantoukkien tappamia. Osa puista oli jo kaatumaisillaan tielle, joten otin puhelimen käteen ja soitin maanomistajalle kertoakseni tilanteesta. Parin viikon päästä kuuluikin metsästä moottorisahan laulantaa ja menin jututtamaan paikalle ehtinyttä metsuria. Metsurilta kuulin, että tarkoituksena oli tehdä allueella harvennushakkuu seuraavana talvena ja kaikki kuuset saisivat mennä. Sitä jäätiinkin sitten odottelemaan mielenkiinnolla.

Talvi tuli – vähälumisena ja lämpimänä. epäilys heräsi, että tulevatkohan ollenkaan hommiin, kun ei maaperä kannattele isoja koneita. Mutta sitten – maaliskuun puolivälissä alkoi tapahtumaan ja ylärinteessä näytti kuun lopulla tältä:

Sama mäki ylärinteestä kuvattuna. Meidän tönö on ensimmäisessä kuvassa aivan vasemmassa reunassa, toisesta sen voi bongata oikean reunan kolmanneksen kohdalta.

Rungot on toki jo nyt tätä kirjoittaessa viety pois ja ensimmäiset kanttarellitkin on tällä viikolla bongattu hakkuualueelta. Muutama uusista tuuliolosuhteista nokkiinsa ottanut mänty ja koivu on jo hakkuualueelta kaatunut.

On meillä muutenkin pihalla tapahtunut. Viime kesänä istutetut, Mustilasta hankitut puuntaimet selvitytyivät vähälumisesta talvesta ja työnsivät uutta versoa heti kelien lämmittyä sopiviksi. Alla olevassa kuvassa korean perhosvaahtera. Muita samalle alueelle istutettuja puita ovat japanin siipipähkinä, punavaahtera ja korkkipuu, jotka kaikki kasvavat optimaalisissa olosuhteissa ja leikkaamisesta riippuen noin 5m korkeiksi ja leveiksi.

Tässä nämä istutukset tämän iltapäivän tilanteessa. Ihan kivasti lähteneet kasvamaan ja vahvistumaan. Suojaukset pitää toki laittaa talven ja jänisten varalta taas paikoilleen.

Saunan takana on tilaa – edelleen. Täältä on tarkoitus kaivella kaikki sadat pienet ja vähän isommatkin kannot jollain aikajänteellä pois. Hyvään alkuun on jo päästy ja alla olevan, keväällä otetun kuvan etualan ryteikkö on jo huomattavasti siistimmässä kunnossa. Ai niin, kerroinko jo, että meillä kasvaa ihan tolkuttomasti a) valkovuokkoja, b) kieloja ja c) pihlajaa?

Saunan takaa löytyy myös pihapiirin suurin tammi. Tai itseasiassa kaksi tammea, jotka kasvavat lähes toisissaan kiinni. Ikävä juttu näiden osalta on se, että ne ovat suoraan naapurille menevän sähkölinjan alla, joten oksasakset sekä saha käteen ja pari metriä pituudesta pois. Samalla siistittiin myös muita oksia. Tarkoitus on muotoilla tuosta jonkunlainen isohko pensas. Nyt lehdet ovat aikuisen miehen kämmenen kokoisia ja uutta versoa puskee todella hienosti jokaisesta leikkauskohdasta. Leikkaaminen teki siis hyvää – kuva tuossa hieman alempana.

Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös harmaiden vesien suodatuskentän jälkeinen tarkastuskaivo, jonka lyhentäminen lopulliseen mittaansa odottaa vielä ympärille tulevaa multakerrosta ja nurmikkoa.

Tammen ja tien välisen pellon reunaan istutettiin jo muutama viikko sitten kolme pylväshaapaa. Tässä niistä kuvaan mahtui melkein kokonaan yksi.

Talon ylärinteen puoleisen alueen olemme suunnitelleet jättävämme metsäksi (josta toki kaadetaan kaikki kuuset). Sinnekin on jo ensimmäiset istutukset tehty. Ensimmäisessä kuvassa atsalea.

Raivaus- ja moottorisaha on laulanut erinäisiä kertoja ja pikkuhiljaa maisema muuttuu siihen suuntaan, kuin on ollut ajatuksissakin. Kun käytettävissä oleva aika sekä pääoma ovat rajallisia, tapahtuu tällä saralla asioita vähän kerrassaan ja pienin askelin. Isoimpana asiana on kuitenkin (toivottavasti vielä tänä syksynä) nurmikkoalueiden tasoittelut mullalla ja niille siementen kylvö. Osittainhan meillä jo nurmikko kasvaa (tuli pyytämättä ja yllättäen…) mm. tien vierustan alueella. Työnnettävä polttomoottorikäyttöinen ruohonleikkuri löytyi appivanhempien jemmoista ja sitä on nyt parin viime kuun ajan ulkoilutettu kohtuullisen ahkerasti.

Vaimo sai itselleen tehtyä istutusalueenkin, johon kärrättiin itse kompostoitua multaa kasvualustaksi. Ensimmäiset istutuksetkin on tehty (magnolia ja pari muuta kasvia – en minä näitä kaikkia nimeltä muista… 🙂 ).