Villa Osmankäämi ja sisustussuunnittelu

Rakennusprojektin aikana ovat meiltä useimmin kysytyt kysymykset olleet:

  • miksette rakennuta talopakettia?
  • miksi teette erillisen saunarakennuksen?

ja miksi käytitte sisustussuunnittelijaa (meidän tapauksessa suunnittelutoimistoa)?

Vaikka meillä molemmilla oli rouvan kanssa oma ja selkeä maku ja linja – hyväksi onneksi vielä yhteneväinenkin – siitä, mitä tulevaan loppuelämämme kotiin halusimme, olimme alusta alkaen valmistautuneet käyttämään ammattiapua tässäkin kohtaa. Vaikka olisimmekin voineet juosta rautakauppoja, keittiöliikkeitä, sisustusmyymälöitä ja muita putiikkeja läpi, ei aikataulu ja jaksaminen olisi millään riittäneet hoitamaan kaikkea kunnialla kotiin. Siksi meillä marssijärjestys meni projektin alussa seuraavasti:

  1. Arkkitehdin valinta
  2. Sisustussuunnittelijan valinta
  3. Pääsuunnittelijan sekä vastaavan mestarin valinta
  4. Maarakennusurakoitsijan valinta
  5. Rakennusurakoitsijan valinta
  6. LVI- ja sähköurakoitsijan ja -suunnttelijoiden valinta

Tässä järjestyksessä saatiin niin pohjat, ulkokuori, rakenteet kuin sisäpinnatkin hoidettua kunnialla ja jouhevasti kuntoon ilman, että mitään rakenteita piti projektin aikana purkaa tai tehdä kahteen kertaan.

Sisustussuunnittelun vaiheet

Meillä sisustussuunnitelma lähti liikenteeseen valinnan tehtyämme ja sopimuksen tekemisen jälkeen pläräämällä hervoton määrä keittiö-, kaluste- ja saunaesitteitä. Sieltä poimimme omaa silmää miellyttäviä kokonaisuuksia, yksityiskohtia, ratkaisuja, materiaaleja, värejä, muotoja ja fiiliksiä. Nämä skannasimme yhteen nippuun ja toimitimme Studio Lillehammerin Johannalle ja Minnalle ihmeteltäväksi saatesanoilla:”Nää on kivoja juttuja. Tähän modernisoitu 50-luku japanilaisella twistillä – kiitos.” Ja siitä se sitten lähti.

Tapaamisia oli Johannan ja Minnan kanssa muutaman viikon välein, joista ensimmäisessä Johanna ja Minna tarkensivat meillä olevia ajatuksia siitä, mitä Villa Osmankäämissä voisi olla ja mitä siellä ei toisaalta saisi olla. Jatkotapaamisissa käytiin aina oma kokonaisuutensa läpi ja sinne ehdotettuja materiaaleja väänneltiin edestakaisin.

Hyvin varhaisessa vaiheessa meillä tuli mukaan kuvioon sisustussuunnittelun yhteydessä valaistussuunnittelu. Käytännössä ensimmäiset asiat, joita valitsimme sisustuksen osalta, olivat nimenomaan valaisimet. Näin niiden sijoittelu voitiin ottaa huomioon arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa sekä huomioida upotettavien valaisimien vaatimukset jo rakenteiden valmisteluvaiheessa. Näin ei esim. kattojen levyttämisessä tarvinut arvailla oikeitä upotusreikien kohtia, vaan ne pystyttiin työstämään levyihin jo ennen asennusta. Samoin yläpohjan koolauksia tehdessä voitiin tehdä valmiit paikat erityisesti olohuoneen, ruokailutilan sekä keittiön ”valoviiruille”. Terawattilta saatujen kommenttien mukaan sähkösuunnittelukin oli helppo tehdä, kun kaikki valaisimet oli määritelty jo etukäteen ja niiden paikat oli olemassa valmiina.

Suurinta päänvaivaa aiheutti meillä kiintokalusteiden valinta. Budjettisyistä karsimme mm. HTH:n keittiökaapistot ja Tank Indoorin vaatekaapistot pois jo melko alkuvaiheessa ja näytti pitkään siltä, että päädymme Ikean vakiomitoitettuihin kiintokalusteisiin niin keittiössä, kuin makuu- ja vaatehuoneissa. Lopulta teimme kuitenkin päätöksen pyytää tarjouksen myös Domukselta ja hyvä niin. Ikean liukuovet eivät herättäneet luottamusta ja olisivat vaatineet melkoisen määrän kikkailua ja säätämistä peitelistojen kanssa, jotta kaapistot olisi saatu paikoilleen asiallisesti.

Toinen haastava paikka sisustuksen osalta oli laatoitus sekä parketti/laminaatti. Alun perin ajatuksena oli laittaa kalanruotoparkettia kaikkiin makuuhuoneisiin, mutta budjettisyistä päädyimme käyttämään sitä vain olohuoneessa – muualle löysimme huokean, mutta kuitenkin muissa sisustusmateriaaleissa käytettyihin värisävyihin loistavasti sopivan laminaatin K-Raudan valikoimista.

Helppoja asioita päätettäväksi ovat olleet seinien sekä kaapistojen värit. Kiintokalusteiden sisältöjenkään kanssa ei meillä tuhrautunut aikaa juuri ollenkaan, lähinnä mietittiin, että riittääkö eteisen ja tuulikaapin tilat kaikille kengille, mitä ”jollakin” on kertynyt nurkkiin. Onneksi sekä vaatehuoneessa, että työhuoneessa on lisätilaa tarvittaessa saatavilla helpostikin.

Koko projektin aikana on ollut helppoa tehdä päätöksiä valmiiksi pureskelluista vaihtoehdoista, joita Johanna ja Minna ovat meille tuoneet pähkäiltäväksi. Myös kustannutason hahmottaminen ja sen viilaaminen tarvittaessa projektin aikana oli meille esitetty järkevässä muodossa.

Tietoa kirjoittajasta

Otto.

Vajaa nelikymppinen insinööri rakennuttaa, harrastaa ja urheilee.

Yksi vastaus artikkeliiin “Villa Osmankäämi ja sisustussuunnittelu”

  1. Minun mielestäni on jotenkin itsestäänselvää käyttää sisustussuunnittelijaa tämän kokoisessa projektissa. Vaikka itsellä miten olisi näkemystä asioihin, on ammattilaisilla tieto siitä mitä mistäkin saa ja mihinkin budjettiin sopivaksi, ja myös kyky parantaa maallikon suunnitelmia tietäessään mikä kaikki on mahdollista. Ammattilainen on ammattilainen aina, oli kyseessä mikä ala tahansa. Budjetti pysyy myös paremin hyppysissä kun kokonaisuus on selvillä, ihan kuten mainitsitkin.

    Me käytämme sisustussuunnittelijaa paljon pienemmässä projektissa, joka toisaalta saattaa myös juuri siksi olla omalla tavallaan haasteellisempi toteuttaa vain oman visionsa voimin. Tila kun on ennalta määritelty, eikä vaihtoehtoja pyöritellä kokonaisuutta samalla tavalla ole. Rauhoittaa mieltä kun tietää tekevänsä parhaan mahdollisen ratkaisun ammattilaisen avulla.

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s