Akustointia

Nyt, kun seinäpinnat alkavat muotoutua lopulliseen kuosiinsa, on ajankohtaista miettiä akustointia.

Hesarin artikkeleissa Ääni ei karkaa eikä valo kiusaa ja Safari vei loftista kaiun on käsitelty asiaa. Ihan tuossa ensimmäisessä artikkelissa kuvailtua bunkkeria ei olla tekemässä, mutta tauluilla, matoilla, verhoilla ja muilla sisustustekstiileillä on tarkoitus aloittaa ja sen jälkeen katsoa, onko tarvetta erillisille akustointilevyille esimerkiksi olohuoneen tai käytävän kattoon.

Entisissä asunnoissa hyväksi havaittu akustointitapa on ollut tehdä 25mm tai 50mm paksusta EPS-levystä sisustustaulu verhoilemalla se ensin verhoiluhuovalla ja sen jälkeen jollain sopivalla kankaalla. Alla pari kuvaa espoolaisesta rivitaloidyllistä reilun vuoden takaa.

Betonielementeistä vuonna 1990 rakennettu rivitalokolmio kahdessa kerroksessa. Seinät siis betonia, lattialla laminaattia ja laattaa sekä suurehkot (rakennusajankohtaan nähden) ikkunat. Kuvassa olohuone-ruokailutila-keittiö-eteinen (eli alakerta), jossa akustointi hoidettu Vallilan Puuvallila-kankaasta tehdyillä verhoilla, villamatolla lattialla, isolla sohvalla sekä sohvan päälle asetetulla akustointitaululla. Kameran takana on iso kirjahylly täynnä kirjoja. Kuka muuten tunnistaa tuon taulun kankaan? Marimekkoa se on, mutta en enää muista kankaan nimeä tai suunnittelijaa – nopealla Googlen käytölläkään sitä ei löytynyt.

Edit. Kommentteihin tulikin Marmeladilta oikea vastaus. Marimekon Tuuli-verhoilukangashan se siinä. Suunnittelijoina Maija & Kristina Isola.

Rappuihin (seinät ja portaat betonia) asennettiin akustointia varten Marimekon Tuuli-kankaalla verhoiltu EPS-levy. Kuvassa näköjään on oikeasta reunasta kankaan nidonta pettänyt ja se repsottaa.

Akustointilevyjä laitetaan sitten kattoon, jos tarve vaatii. Muutamia vaihtoehtoja on jo kartoitettukin, mutta keskitytään niihin sitten myöhemmin, kunhan ollaan päästy ensin asumaan.

Muistakaa blogiarvonta!

Advertisements

Tietoa kirjoittajasta

Otto.

Vajaa nelikymppinen insinööri rakennuttaa, harrastaa ja urheilee.

7 vastausta artikkeliin “Akustointia”

  1. Hieno projekti teillä menossa, jota seuraillaan mielenkiinnolla.

    On hyvä juttu että mietitte akustointiasioita jo etukäteen, koska sen vaikutus asumisviihtyvyyteen on yleisesti aliarvostettu. Maininta EPS-levyjen käytöstä akustointiin on kuitenkin virheellinen. EPS ei ime ääntä vaan toimii kuten kipsilevy ääntä heijastavana materiaalina. EPS on ihan hyvä sisustustaulupohjaksi, mutta akustiikkaan sillä ei ole huomattavaa vaikutusta. Esimerkiksi Ecophon valmistaa akustiikkalevyjä jotka sopivat paremmin akustiikkaa parantavien taulujen pohjaksi.

    1. Kiitos kommentista Jukka!

      Tuo EPS valikoitui taulun pohjamateriaaliksi aikoinaan lähinnä keveytensä, hinnan ja saatavuutensa ansiosta. Verhoiluhuopa ja päälikangas auttavat kuitenkin yllättävän paljon akustoinnissa. Esim. tuossa kuvassakin näkyvässä portaikossa kaikkui aivan tolkuttomasti ennen taulun asennusta seinään – asennuksen jälkeen ei enää ollenkaan.

      Ecophonin akustiikkalevyjä olen katsellutkin jo yhtenä vaihtoehtona. Gyptone ja Soften ovat myös listalla – tosin hintaluokat ovat aika erilaiset näissä.

      Ehkäpä kattoon Gyptone/Ecophon ja seiniin valikoidusti Soften tai vastaava. Mutta nämä tarkentuvat kyllä sitten kunhan ollaan päästy kantamaan tavarat sisään ja aseteltua ne paikoilleen.

  2. Niin kuin varmaan muistatkin, on meillä noita Softenin ”akustiikkalevyjä” työhuoneen seinällä. Hyvin vaimentavat ja kirkastavat ääntä betonikuutiossa, jossa ei pehmentäviä pintoja noiden lisäksi ole. Noista voisi kuitenkin tee-se-itse meiningillä väännettävän versionkin kopioida: kehys rimasta, paksua huopaa (tai paksua verhoilukangasta tms.) pinnaksi ja täyttö akustoivalla polyesterivanulla. Tuota vanua saa autohifiputiikeista, mutta itse epäilen sen olevan hyvin lähellä verhoiluvanua.

    Aihetta pohdiskelin joskus meidän blogissakin: http://www.divaaniblogit.fi/blogit/avaruusasema/2010/01/vinkki-tee-se-itse-akustiikkapaneelit.html

    Niin ja ei muuten ole kirjahyllyn voittanutta akustoivana elementtinä, diffuusori ja kaikua vaimentava akustiikkaelementti samassa. Tai näin ainakin sanovat, meidän kotona ei kirjoja näkysällä pidetä.

    1. Juu. Muistan kyllä. Jotain tuollaista TSI-meininkiä voisi kyllä harrastaa, jos tarve niin vaatii.

      Meillä nuo Villa Osmankäämin seinät ovat ruiskutasoitettua kipsilevyä (+maalia päälle), joka ei käsittääkseni ole ihan niin paha kaikumaan kuin betoniseinä, mutta sen näkee ja kuulee vasta sitten, kun on poppivehkeet asennettu ja koekuuntelua suoritettu. Tietysti pelkkä puhekin voi ärsyttää, jos kaikua on liikaa.

  3. Minä koin kaikumisen kurjana edellisessä kodissamme. Korkeutta olohuoneessa oli 3,7m. Lasten päästessä vauhtiin…olo oli tukala. Muulloinkin huoneisto oli ”kumea”. (ilmastointikin oli meluisa,vaikkakin tehokas ja hyvä. vallox 95;) Matot ja huonekalut eivät riittäneet. Seinät oli kipsilevyä ja maalia/tapettia. Osittain ehkä tämän vuoksi nyt olemme suunnitelleen matalan katon, myös olohuoneeseen. Tarkoitus on laittaa kaikkialle hieman normaalia korkeampi sisäkatto, mutta ei siis vinoa sisäkattoa. Täällä motivaatiokämpässä on hyvän hiljaista:)

Mitä mieltä sinä olet?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s