Lisää tunnustuksia

Kutimessa-blogin Ilona laittoi meille tunnustus-meemin. Edellisestä onkin hetki aikaa, joten tässä tulee:

Tarkoitus on:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.
Jätän kohdat 2 ja 3 tylysti väliin ja en jaa tätä eteenpäin, mutta ne kahdeksan satunnaista asiaa:
1. Nykyään olen lähes päivittäin puku päällä töissä.
2. Muutan takaisin syntymäkaupunkiini lähes 40 vuoden jälkeen ensi keväänä.
3. Pidän luumukiisselistä. Ja ylipäänsä kiisseleistä – mansikkakiisseli kermavaahdolla, nam!
4. Värillä ei ole väliä, kunhan se on musta. Tai valkoinen. Tai punainen. No okei, harmaakin tietysti menee. Ja muutama ruskean sävy myös.
5. Sauna, sauna ja sauna. Siinä kolme tärkeintä asiaa, joita odotan eniten uudessa kodissa.
6. Roomassa pitää käydä taas uudestaan. Samoin Pariisissa.
7. Pidän autolla ajamisesta, vaikkei se nykyään vallalla olevan mielipideilmaston mukaan olekaan suotavaa. Hektisten työpäivien ja muun touhuamisen lomassa autossa istumisessa saa aikaa itselleen ja lepuutettua hermojaan – kunhan lähtee pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja pitäytyy poissa isoilta valtaväyliltä. Pikkuteitä on mukava kurvailla!
8. En pidä häistä – en ole koskaan pitänyt, en tosin osaa sanoa miksi. Omat häät olivat toisaalta niin erilaiset kuin yhdetkään häät, joissa olen aiemmin ollut, että niissä oli oikein mukavaa!
Huomenna onkin luvassa sitä pään tyhjennystä auton ratin takana koko päivän, joten raksalle ehtii vasta keskiviikkoiltana. Sen jälkeen sitten seuraavaksi raksailua on vuorossa lauantaina koko perheen voimin.
Kiitos siis tunnustuksesta Ilonalle ja oikein mukavaa maanantaita kaikille!

Ikkunasmyykit, vuorilaudat, terassin ja kuistin katto sekä nurkkalaudat

Paljon on tapahtunut taas parissa päivässä raksalla.

Muovit on levitelty lattiavalun päälle, ulkopuolella on laitettu paikoilleen jo osa ikkunoiden ympärille sekä vaalean ja tumman ulkoverhouspanelin rajaan tulevista vuorilaudoista ja -rimoista sekä naputeltu kokonaan pääoven kuistin sekä saunan terassin ”sisäkatto”. Yhteen päärakennuksen kulmaan olivat Micke, Petski ja Oskari viritelleet mallin nurkkalaudoista – olivat meidän mielestä sopivat ja samanlaiset tulee sitten kaikkiin nurkkiin.

Tänään rapsuteltiin ulkoseinien sisäpuolelta lattiavalun yhteydessä tulleet roiskeet pois eristeiden pinnasta ja imuroitiin betonimujut pois lattialta. Pikaisen pihalla tapahtuneen siivouskierroksen jälkeen piti tarttua lapioon ja kaivella hieman uomaa sadevesille, jota olikin sitten paljon ja runsaasti. Vesikaivon ympäristö oli pelkkää liejua, samoin jäteveden suodatuskentän vierusta saunan takana. Puolisen tuntia lapion varressa sai toivottavasti pientä parannusta asiaan. Pääoven viereen läjitetty silttiläjä näköjään on aiheuttanut sen, että ylärinteestä metsästä valuva vesi ei pääse normaalia uomaansa pitkin pellolle, vaan hakeutuu uusiin uomiin. Onneksi Asko kaivoi pari sadevesiputkea autokatos-varastorakennuksen pohjiin, jottei sinne pääse muodostumaan uima-allasta. Näihin sadevesiasioihin pitää palata ajatuksen kanssa keväällä, kun lopulliset täytöt tehdään pihalle – jonkunlaisia ojia pitää varmasti tehdä johonkin kohtaa, mutta se varmaan hoituu Askolta sujuvasti.

Päivä raksalla päättyi melko ikävästi ainakin omalta kohdalta – saappaita jalasta pois ottaessa meni vasen pohje täysin kramppiin ja nyt ei sitten kävellä kovinkaan sujuvasti. Toivottavasti tuo tuosta helpottaa maanantaiksi – huomisen osalta on minulla ohjelmassa lepoa ja löhöilyä, rouva menee taas vaihteeksi ansiotöihin…

Nyt broilerigratiinin ja punaviinin kimppuun. Päivä kuva-annos tähän loppuun kuitenkin – olkaa hyvät.

Hengissä

Rouva on hengissä edelleen, vaikka tekstiä blogiin ei synny. Työprojekti on siinä vaiheessa, että kotona käydään vain nukkumassa, raksalla ei ehdi vierailla lainkaan. Tällä viikolla on työtunteja tullut kasaan 61 ja vielä sunnuntaina on päivystysvuoro edessä.

Onneksi Otto jaksaa kirjoittaa tänne, on itsekin kiva lukea kahvitauolla kännykästä, mitä on tapahtunut. Kotona kun ei ole välttämättä nähty niin, että molemmat olisivat olleet tajuissaan. 🙂

Mutta siis kirjoittelen asiapitoisemman postauksen jälleen kun a) pääsen käymään raksalla (huomenna ilmeisesti) b) on jotain raportoitavaa. Betoni kuivuu käsittääkseni hitaaaaaaasti..

Kivaa viikonloppua kaikille, minä aion nauttia huomisesta vapaapäivästä täysillä!

Pyykkihuoltoa ja kodinhoitohuoneen kaapistot

Pyykkihuolto on olennainen osa perusarkirutiineita. Ainakin meillä.

Pesukone ja kuivausrumpu tuli hankittua jo edelliseen asuntoon ja ne ovat olleet kovassa käytössä nyt rakennusaikana – käytännössä aina kahdet vaatteet joka päivä pyykkiin, kun on ollut raksapäivä normaalin työpäivän lisäksi.

Koska kantavana suunnittelun lähtökohtana on ollut alusta asti helppo ja toimiva arki, on pyykkihuollon toimiva järjestäminen ollut (ainakin minulle) tärkeässä roolissa, kun olemme miettineet ensin rouvan kanssa kahden ja sitten myöhemmin Johannan ja Minnan kanssa kodinhoitohuoneen kaapistoja sekä työtasoja sekä muita toimintoja.

Pesutornille on jo varattuna paikka kodarissa, samoin liinavaatteille, pesuaineille, mankelille, silityslaudalle, silityskeskukselle sekä muille siivoustarvikkeille. Yhtä kuitenkin uupuu: kuivausteline / pyykkinaru, johon voi ripustaa sellaiset vaatteet kuivumaan, joita ei kuivausrumpuun voi laittaa.

Vaihtoehtoja on kasaantunut tässä vaiheessa kaksi:

Smedbon pyykkinaru

Kotelon pyykkiteline

Ajatuksena on, että kuivausratkaisu olisi tarvittaessa helposti pois näkyvistä, ei veisi lattiapinta-alaa eikä rikkoisi kaapistojen linjaa. Helppokäyttöisyys on avainasemassa.

Mitäs muita ratkaisuja olisi?

Laitan kiintokalustekuvia näkysälle lisää, kunhan saadaan sisuskalut ja mitoitukset materiaaleineen hierottua vielä lopulliseen kuosiinsa ennen joulua.

Valun onnistuminen

Micke pirautti iltapäivästä ja kertoi, että lattiavalu on onnistunut paremmin kuin hyvin. Kaadot on siellä missä pitääkin ja oikeisiin suuntiin.

Meille jäi osa sisäseinien roiskeista putsauksesta viikonlopun urakaksi.

Tästä on hyvä jatkaa!

Valuvideo

Ei suositella heikkohermoisille ja matkapahoinvoinnista kärsiville.

Laphroaig 10 yo – kippis!

Mikään ei voita tuoreen betonin tuoksua aamuisin – paitsi sama illalla

Olipahan päivä!

Aamulla herätys klo 5, aamupala ja -toimet, paidan silitys ja puku pakettiin ja auton nokka kohti raksaa, jossa aamun sarastaessa taivaanrannassa oli täysi tohina päällä. Micke manasi pätkiviä sähköjä (selvitys menossa sähkölaitoksen kanssa, miksi yksi vaihe putoaa satunnaisesti pois pelistä), lattiavaluporukka valmisteli omia touhujaan ja betonipumppukin oli jo paikalla valmiina, kun itse pääsin paikalle hieman ennen klo 7.

Pari pikaista kuvaa aamulla ja auton nokka kohti maakuntaa ja asiakaskäynnille. Illalla taas takaisin kotiin raksan kautta kurvaten, pari kuvaa siinä samalla ottaen. Ruokakaupassa käynti ja nyt odotellaan enää rouvaa saapuvaksi töistä – lupasi tulla ennen klo 21:tä. 🙂

Omaan silmään pisti valuhommissa rivakka työtahti ja tekemisen meininki. Nyt sitten vaan odotellaan, että betoni on sen verran kuivaa, että saadaan väliseinät paikoilleen ja sisähommat oikein kunnolla käyntiin.

Niitä lupaamiani kuvia, olkaa hyvät:

Takapihan puolella oli omituinen vedenpaisumus käynnissä. Olisikohan maamassojen liikuttelu ja läjittäminen aikaansaanut jonkun pintavesiuoman muutoksen siten, että vettä tuli oikein kunnolla pintaan. Petski ja Oskari olivat ilmeisesti olleet lapiohommissa ja kaivaneet päivän aikana pienen ojan, jota pitkin vesi pääsi valumaan saunan taakse sen sijaan, että olisi valunut saunan perustuksiin. Hienosti hoidettu homma!

Valuhommien edistyessä kävimme Micken kanssa läpi valaisinasennuksia (vaativat tuplakoolauksen sisäkattoon ja ”pientä” säätöä kipsilevyjen asennuksessa) sekä kävimme läpi saunarakennuksen sisäpintojen materiaaleja (rouva pääsee maalaamaan sormipaneelia ihan heti kohta…).

Huomenna ja perjantaina Asko viimeistelee ajotien, parkkipaikan ja pääoven edustan (kasettikuorma 0-56:ta ja toinen 0-16:ta), jotta lumitöiden teko olisi jollain lailla mielekästä (nyt pinnassa louhetta sekä 0-56:ta, jota ei oikein parhaalla tahdollakaan viitsi työntää läpi lumilingosta ja lumentyöntimelläkään lumitöiden teko ei oikein ole sujuvaa). Viikonloppuna sitten kuvia kuivuvasta betonista ja kuuman kosteasta meiningistä Villa Osmankäämin sisätiloissa.

Kurat levitelty

Lattiavalu etenee sunnitellun mukaisesti. Kurat on levitelty ja sliippaus tehdään iltapäivällä. Kaadot on toivottavasti osuneet myös oikeisiin kohtiin ja suuntiin.

Kuvia sitten illasta?

Itsenäisyyspäivän ilta

Tänään on ollut oikein hyvä päivä.

Aamulla nukuttiin pitkään, syötiin aamupala ja laitettiin karjalanpaistilihat uuniin, tehtiin eväsleivät ja keitettiin teet termariin ja suunnattiin auton nokka kohti Nuuksion ulkoilureittejä.

Lunta, loskaa, märkiä puita ja ne tutuksi tulleet Korpinkierroksen mäet. Auringonpaistetta ja sinistä taivasta. Taukopaikalla teetä ja juustovoileipää. Reippailun päälle kotiin tultua perunamuusia ja haarukalla pienittävissä olevaa karjalanpaistia, joka oli muhinut melkein 5 tuntia oluen kera uunissa. Jälkiruoaksi Gian ja Miikan yllätyshäälahjasuklaat.

Tästä on hyvä rauhoittua raukeana itsenäisyyspäivän illan viettoon ja tiirailla Yle Areenan lähetystä presidentin linnan juhlahumusta ja nauttia glögiä.

Lottana toiminutta Sinikka-mummia ja muita itsenäisyyden puolesta taistelleita lämmöllä muistaen oikein juhlallista ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Kotibiisit

Glasshillin innoittamana tässä lista meidän koti- ja rakennusaiheisista biiseistä.

Näillä on siis meille merkitystä tämän rakennusprojektin tiimoilta tavalla tai toisella.

%d bloggaajaa tykkää tästä: