Talopaketti- ja urakkatarjouskilpailut – risuja ja ruusuja matkan varrelta

Kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. Varsinkaan rakennusprojekteissa. Tämä on tullut selväksi jo tässä vaiheessa projektiamme.

Itselleni on ollut melkoinen yllätys tutustua rakennusalan kaupankäyntimetodeihin ja -tapoihin sekä niiden kirjavaan tasoon alkaen suunnittelu- ja valvontatehtäviä hoitavista henkilöistä jatkuen isoista talopakettitoimittajista aina maarakennusurakoitsijoihin ja talotekniikkatoimijoihin saakka. Mukaan mahtuu besserwissereitä ja luennoitsijoita, tyhjäntoimittajia ja turhan lupaajia, mutta onneksi myös asiallisia, fiksuja, täsmällisiä, mukavia ja ennen kaikkea osaavia ammattilaisia.

Uskon puute meinasi iskeä lopputalvella, kun saimme suunnitelmat siihen vaiheeseen, että tarjouspyyntöjä lähetettiin talotehtaille talopakettitoimituksen tarjoamista varten. Pyysimme toimitussisällön ns. ”Talovalmiina” eli täysin avaimet käteen -periaatteella, jossa me olisimme hoitaneet pohjat kuntoon ja talotoimittaja jatkanut siitä perustuksien teolla ylöspäin. Tarjouspyynnöt lähetettiin 12 talotoimittajalle, joista osaan olimme olleet jo etukäteen yhteydessä ja innostusta tuntui riittävän tarjouksen tekemiseen vähintään kolmella toimittajalla. Totuus olikin sitten toinen.

Yksi talotoimittaja toisensa jälkeen ilmoitti, ettei tee tarjousta tai lähde edes keskustelemaan toimitussisällöstä tai rakenteista tarkemmin voidakseen tehdä tarjousta. Olikohan niin, että täsmällisesti ja tarkasti laadittu tarjouspyyntöasiakirja pelotti myyjiä siinä määrin, etteivät uskaltaneet lähteä edes neuvottelemaan? Itse olen tehnyt sekä myynti-, että ostohommia työkseni valmistavan teollisuuden parissa yli kymmenen vuotta ja ilmeisesti ammattimainen ote ostamiseen ei talonrakennuksessa olekaan hyvä asia. Talopakettimyyjä kun ei nyt päässyt maalailemaan pullantuoksuisia ja takkatulen loimussa viilettävien pellavapäisten lasten leikkien täyttämien aurinkoisten päivien tunnelmia, koska tarjouspyynnössä keskityttiin pelkkään asiaan ja tiesimme tarkkaan, mitä haluamme ja miten. Se toki oli tiedossa, että talopakettitoimittajien kanssa joutuu keskustelemaan toimitussisällöstä, koska he eivät halua tehdä kovinkaan helposti tai varsinkaan kohtuulliseen hintaan mitään ylimääräistä normaaliin toimitussisältönsä verrattuna.

Vai oliko se kenties syynä tarjouksien jättämättömyyteen, että meillä oli valmiiksi arkkitehtimme piirtämät pohjat ja sisustussuunnittelu teetetään muualla? Vai kenties tarjouspyyntöön laitettu taikasana: passiivitalo? Onko todellakin niin, että talopakettitoimittajia ei kiinnosta tehdä yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaiden toiveiden mukaisesti? Vai olemmeko osanneet ajoittaa oman projektimme niin, että talopakettitoimittajilla on kädet täynnä töitä ns. ”tusinatalojen” kasaamisen kanssa? Totuus lienee jokin näiden yhdistelmä – suoria vastauksia kun emme ole saaneet.

Tarina ei toki pääty tähän. Emme lannistuneet ensimmäisen kierroksen tuloksettomuuteen, vaan lähetimme toisen setin tarjouspyyntöjä Itä-Uudenmaan alueella toimiville rakennusliikkeille. Tarjouspyyntöjä lähti uusitulla tarjouspyyntösisällöllä 14 rakennusliikkeelle sekä 6 talopakettitoimittajalle. Vaihdoimme Passiivitalo-taikasanan Matalaenergiataloksi, sekä avasimme rakenneratkaisuiden sekä toimitussisällön osalta vaatimuksiamme siten, että olimme valmiit keskustelemaan toimitussisällön laajuudesta sekä rakenneratkaisuista, kunhan asettamamme kokonaisvaatimus U- ja ilmavuotoarvojen osalta tulisi täytettyä. Esimerkkeinä sopivista rakenneratkaisuista olimme liittäneet mukaan SPU-eristeillä toteutetut seinä- ja yläpohjarakennekuvaukset. Kiinnostusta heräsi nyt talopakettitoimittajien keskuudessa ja myös muutaman rakennusliikkeen kanssa keskustelua käytiin pitkälle.

Näistä ehdokkaista teimme valinnan viime maanantaina ja päädyimme NB-Energiatalot Oy:n toimittamaan kokonaispakettiin, jossa Villa Osmankäämi rakennetaan paikalla ns. ”pitkästä” ja eristys tapahtuu SPU-eristeillä.

Hämmästyttävintä koko tarjouspyyntöprosessin aikana on ollut törmätä siihen, ettei suurin osa myyjistä ole vaivautunut lukemaan tarjouspyyntöämme käytännössä ollenkaan, vaan vastasivat suoraan, etteivät tee SPU-eristeillä toteutettuja rakenteita, vaikka muitakin rakennetyyppejä olisimme huomioineet.

Toinen – ainakin itselleni – outo tapa käydä kauppaa tai neuvotella potentiaalisen asiakkaan kanssa on tullut eteen jo muutaman kerran. Toimittajaehdokkaan edustaja on lytännyt käytännössä heti alkuun esittämämme kokonaisuuden ja aloittanut luennoinnin siitä, kuinka rakennusprojektia ei kannata aloittaa ollenkaan tai ei ainakaan tälläistä projektia eikä edes vahingossakaan tuolla pohjalla, rakenteilla, budjetilla tai aikataululla. Ja jos nyt kuitenkin siihen projektiin lähdette, niin kaikki menee kuitenkin päin helvettiä, teitä kusetetaan joka käänteessä, työt pitää tehdä ainakin kolmeen kertaan uudestaan joka vaiheessa ja perävalotakuuta kummempaa on turha edes haaveilla. Eli käytännössä haistateltiin potentiaaliselle asiakkaalle päin naamaa jo ennen kuin nimeä oltiin laitettu paperiin.

Onneksi ostotouhuja ammatikseni tehneenä olen oppinut sen, että jos tarjoajan touhut, hinta tai käytös ei miellytä, niin aina voi vaihtaa tarjoajaa sellaiseksi, jonka toimintatapa ja hinta kohtaavat omien tarpeiden kanssa.

Näitä tälläisiä sujuvasti ja hienosti toimivia tahoja on sitten löytynyt sekä oman salapoliisityön ansiosta (kiitos Google!) kuin myös pääsuunnittelijamme Kimin (iso kiitos!) sekä Facebookin Raksakimpan kautta (kiitos sinnekin!). Yhteistyökumppaneiksemme on valikoitunut paikallisia, jämptejä, kustannustehokkaita ja/tai muuten vaan mukavia ja osaavia tahoja. Perusperiaatteena on ollut, että kysyvä ei tieltä eksy, vaikka matkaa joutuisikin tekemään hieman pidempään.

Seuraavaksi vuorossa olisikin sitten tarjouspyyntökierros pohjien teossa tarvittavista materiaaleista – kiviainestoimittaja on jo valittuna, mutta salaoja-, vesi- ja viemäriputket, eristeet sekä muut tykötarpeet pitää kaivella jostain pikapuolin. Vinkkejä ehdokkaista otetaan vastaan.